Lakiklinikka: Tiukka aikataulu
Kuva: Kari Långsjö
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus saavutti tärkeän etapin, kun eduskunta hyväksyi kesäkuussa asiaa koskevan lainsäädäntökokonaisuuden. Alueilla on jo perustettu väliaikaiset valmistelutoimielimet ja hyvinvointialueen valmistelu on hyvässä vauhdissa. Tekemistä on kuitenkin paljon, ja aikataulu on tiukka. Aluevaalit tulevat vastaan jo tammikuussa 2022, ja uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuun alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
Samaan aikaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ollaan monin paikoin uudistamassa. Osa uudistamishankkeista on ollut eri muodoissaan vireillä jo useita vuosia. Monet näistä lakihankkeista ovat odotettuja ja tarpeellisia. Valmisteilla on vammaislainsäädännön uudistus, ikääntyneiden palvelujen uudistamisen toinen vaihe, lastensuojelulain vaativaa sijaishuoltoa koskevat säännökset, itsemääräämisoikeushankkeen ensimmäinen vaihe, hoitotakuun tiukennus – muutamia mainitakseni.
Sote-uudistus ja koronapandemia ovat osaltaan vaikuttaneet muun lainvalmistelun resursseihin ja tätä kautta myös aikatauluihin. Hallituksen syyskuun alussa päivitettyä lainsäädäntösuunnitelmaa tarkasteltaessa näyttää kuitenkin nyt siltä, että monet näistä vireillä olevista hankkeista ovat päätymässä eduskuntaan vuoden 2022 aikana. Usean lakihankkeen osalta hyväksyminen jää syysistuntokauteen. Ja aika monen lain voimaantulossa tähdätään vuoteen 2023.
* * *
On toki viisasta, että uusien ja uudistettujen sisältölakien soveltaminen eräin poikkeuksin jää tuleville hyvinvointialueille. Tässä siirtymävaiheessa ei uutta lainsäädäntöä ole tarkoituksenmukaista toimeenpanna nykyisessä kuntapohjaisessa järjestelmässä.
Kun hyvinvointialueiden perustamiselle ja järjestämisvastuun siirtymiselle varattu aikajänne on varsin lyhyt, vuoden 2023 alkuun on vain vajaat 15 kuukautta, herää väistämättä kysymys, miten uusien sisältölakien soveltaminen uudessa organisaatiossa onnistuu. Kokemus on osoittanut, että lakien toimeenpanolle on yleensä varattava vähintään kuusi kuukautta niiden hyväksymisestä niiden voimaantuloon. Kaikissa tapauksissa tämäkään ei ole riittävästi. Ja tässä puhutaan tilanteesta, jossa lakeja soveltava rakenne on suhteellisen vakiintunut. Vuoden 2023 alussa se ei ole.
Toivottavasti 1.1.2023 järjestämisvastuun juuri saaneiden hyvinvointialueiden sovellettavaksi ei heti alkuun tulisi juurikaan sisällöllisesti uutta lainsäädäntöä. Lainsäädännön toimeenpanon onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti toimeenpanon toteuttamiseen varattu aika. Ja tässä ainutkertaisessa siirtymävaiheessa tämä korostuu erityisesti. Kyse on monessa tapauksessa perusoikeuksien toteutumisesta.
Sami Uotinen, johtava lakimies, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 10/2021.
