Lyhyt lausuntoaika lakiesityksistä keskellä lomakautta turhauttaa kuntakentällä – maakuntajohtaja pitää toimintaa kuntademokratian halventamisena
Lausuntojen laatiminen tärkeisiin lakiesityksiin keskellä kesää tuo haasteita kunnissa ja maakunnissa, ja tilanteen toistuminen vuodesta toiseen kismittää. Ministeriöstä vakuutetaan, että lausuntopyyntöjä ei tarkotuksella lähetetä juuri lomakauden kynnyksellä. (Kuva: Pixabay)
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen paheksuu ministeriöiden tapaa lähettää kuntiin ja kuntayhtymiin suuri määrä lausuntopyyntöjä juuri kesälomakauden alkaessa.
Savolaisen mukaan Uudenmaan liittoon tuli pelkästään juhannusviikolla kymmenen lausuntopyyntöä, joihin pitää laatia lausuntoja heinäkuussa.
Heinäkuussa työllistäviä lausuntopyyntöjä tuli maa- ja metsätalousministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä.
Savolaisen mukaan lausuntojen antamiseksi joudutaan perumaan ja siirtämään maakuntaliiton asiantuntijoiden lomia.
Kun lausuntopyyntöjä tupsahtaa lomakauden kynnyksellä useita, kaikkiin ei voi reagoida.
– Sanotaan suoraan, että ei lausuta. Jos kaikista menisi lausumaan, aika monelta asiantuntijalta pitäisi siirtää lomia.
Savolaisen mielestä tärkeiden lakiesitysten lähettäminen kuntiin ja kuntayhtymiin luottamushenkilöiden loman aikana halventaa kuntademokratiaa.
-Se on hävytöntä käyttäytymistä, Savolainen sanoo.
”Aikatauluhaaste tiedostettiin”
Yksi Uudenmaan liittoon juhannuksen kynnyksellä saapuneista lausuntopyynnöistä koski maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen liittyvää lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lausuntopyyntö on kirjattu 17.6. ja lausumisaikaa on kahdeksan viikkoa, 12. elokuuta saakka.
Laki on osa rakennetun ympäristön digimuutosta. Muutos vaikuttaa monien tahojen tiedonhallintaan. Tavoitteena on, että rakentamisluvituksessa ja kaavoituksessa syntyvä tieto saadaan yhtenäiseksi, koneluettavaksi ja helpommin saataville.
Etenkin siirtymävaiheessa lakimuutos aiheuttaa kunnille lisätyötä. Pidemmällä aikavälillä tiedon käsittelyyn käytettävä aika vähenee lakiesitysluonnoksen mukaan.
Myös Kuntaliitto kiinnitti huomiota tämän lakiesityksen lausunnolle lähtemisen ajoitukseen. Kuntaliitto julkaisi tiedotteen, jossa se piti lausuntokierroksen aikataulua kohtuuttomana ja hyvän hallintotavan vastaisena.
-On erittäin kyseenalaista, että näin merkittävä – kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttava – lakiesitys laitetaan lausunnolle niin, ettei kunnilla ja maakunnan liitoilla ole tosiasiallista mahdollisuutta ottaa kantaa esitykseen, Kuntaliitto kritisoi.
Alun perin rakennetun tietojärjestelmää koskevan lakiesityksen lausuntoajan piti alkaa jo alkuvuodesta, kertoo ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen ympäristöministeriöstä.
Hän pitää lausuntoajan osumista lomakaudelle epäideaalina
– On aikataulullisten sattumusten summa, että työskentely venyi. Hallituksen esitystä valmistellut työryhmä päätti työnsä toukokuun lopulla, ja sen jälkeen meillä ympäristöministeriössä viimeisteltiin lausunnoille lähtenyt versio, ja se saatiin lausunnoille 17.6.
Lausunnon antamiselle tulee myöntää vähintään kuuden viikon lausunta-aika. Rautiaisen mukaan YM:ssä pohdittiin, miten parannettaisin mahdollisuuksia lausua lomakaudesta huolimatta, ja päädyttiin kahdeksaan viikkon lausuntoaikaan.
Toisaalta ministeriössä tiedostetaan myös, että se aika ei ole kaikille kunnille riittävä.
– Syy takarajalle 12.8. on, että lainsäädäntö on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuun puolessavälissä, ja lausuntoaikojen jälkeen lainsäädäntövalmistelussa tarvitaan aikaa korjata säädösehdotusta lausuntojen mukaan ja on erilaisia hallinnollisia käsittelyjä, jotka vaativat aikaa.
Rautiainen sanoo, että ministeriössä ei tavoitella lausuntoajan osumista loma-aikaan.
-Meidän työmme kannalta on sitä parempi, mitä enemmän saamme lausuntoja. Silloin saamme hyväksyttävyyttä ja parempi ehdotus aikaan.
Toistuva harmi
Ossi Savolaisen mukaan ongelma toistuu vuodesta toiseen: lausuntopyyntöjä tulee juhannuksen ja joulun kynnyksellä ja lausumisaika on usein lyhyt.
Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen sanoo havainneensa saman. Tällaisia haasteita oli esimerkiksi kunnille keskeisessä sote-lain valmistelussa, Luukkonen muistuttaa.
Savolaisen tapaan Luukkonen arvelee, että ministeriöissä halutaan oma työpöytä puhtaaksi juhannukseksi ilman että mietitään, mitä se merkitsee kunnissa.
Luukkonen muistuttaa, että vaikka lausuntoaika esimerkiksi kesäkuun alkupuolelta elokuulle voi kuulostaa pitkältä, käytännössä lausunnon laatiminen tänä aikana voi olla hyvinkin työlästä.
Lausunnon antavat usein kunnanhallitukset, joille lausuntoa valmistelee asian tunteva viranhaltija. Usein käy niin, että lausuntoa valmisteleva viranhaltija on lomalla, kun kunnanhallitus vielä kokoustaa, tai sitten kunnanhallitus on lomalla, kun viranhaltija on töissä.
-Voi olla, että tietty viranhaltija, jonka pitäisi olla valmistelemassa, onkin siinä kohtaa lomalla, kun hallitus olisi vielä päätöksentekoelimessä.
-Viimeksi TE-palvelujen uudistuksen kohdalla jyrähdin siitä, että ei voi olla niin, että viranhaltijoilta valtion puolesta laitetaan valmiiksi ennen kesää ja meiltä odotetaan nopeasti lausuntoja. On kiritty koko kesäkuu, että saataisiin [kunnan]hallituksesta lausuntoja eteenpäin.
”Ei hyvää hallintoa”
-Minusta kaupunginjohtajana tämä tuntuu siltä, että ei edes aidosti haluta kuulla, Johanna Luukkonen sanoo.
– On vaikea uskoa, että kukaan tekee sillä [lausunnolla] heinäkuussa mitään. Eduskunta on lomalla, ja voisi kuvitella, että myös valtionvirastoissa henkilökunta on lomalla. Ymmärtäisin, jos nopealla aikataululla tehtäisiin meille koonti tiedoksi, mutta näin ei ole koskaan käynyt.
-Tämä tuntuu kuntien aliarvioimiselta – ja sitten sanotaan, että on osallistettu.
Toisaalta joissain tapauksissa viranhaltija on kyllä antanut lausunnon, joka sitten on vain annettu tiedoksi kaupunginhallitukselle.
– Se ei ole minusta hyvää hallintoa. Mutta jotta lausuntoaika on pystytty toteuttamaan, näin se on vaan pitänyt tehdä. Se on meidän hallituksen näkökulmasta huono tilanne. Hallitus saa lausunnon tiedoksi ja käydään keskustelua, mutta jos joku haluaisi vielä korostaa jotakin kaupungin näkökulmasta, se on jo myöhäistä.
Luukkonen muistuttaa, että vaikka monissa kaupungeissa päätöksentekoelimet kokoontuvat melko tiheällä aikataululla, hallitus kerran viikossa, pienissä kunnissa kokoustahti on paljon harvempi.
Valmistelijoita pienissä kunnissa on vähemmän kuin isoissa kaupungeissa. Tämäkin haastaa lausuntojen antamista.
Eduskunnan aikataulu määrää
Lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi ympäristöministeriöstä sanoo, että ministeriössä ei lähetetä lausuntopyyntöjä tarkoituksella lomien kynnyksellä. Hän kiistää Savolaisen ja Luukkosen käsityksen, että omat työpöydät haluttaisiin tyhjiksi ennen lomia.
-Siitä ei ole kyse. Nämä ovat erilaisia pitempiäkin prosesseja, joissa poliittinen päätöksentekokin markkeeraa jotain roolia.
Lausuntopyynnön lähtemistä voi viivästyttää myös jokin odottamaton tekijä, kuten valtioneuvoston käännöspalvelussa koko kevään vaivannut ruuhka. Esimerkiksi lakiluonnos rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä oli käännätettävä ennen sen laittoa lausunnoille, Johanna Korpi kertoo.
Ministeriössä myös tiedostetaan, että kunnissa päätöksentekoelimet eivät välttämättä pysty kesäkaudella kokoontumaan ja lausuntopyyntöjä pyritään mahdollisuuksien mukaan tuolloin välttämään, Korpi sanoo.
-Hyvin paljon lausuntopyyntöjä menee muulloin kuin kesäkuukausina, hän muistuttaa.
Ympäristöministeriöstä lähti lausunnoille myös ilmastolain muutos 8.6. Sen aikataulun määräsi pitkälti eduskunnalta tullut toimeksiantomääräys, jonka mukaan laki on oltava eduskunnassa viimeistään marraskuussa.
Korven mukaan hallituskauden loppusuora vaikuttaa osaltaan lainvalmistelun aikatauluun.
-Jos on budjettiliitännäisiä lakeja, kuten nämä kaksi mainittua [YM:stä nyt lausunnoilla olevaa], niissä on tietyt aikataulut, ne pitää antaa eduskunnalle tietyllä syyskuun viikolla. Sen takia lausuntoaikoja ei voi venyttää kovin pitkälle kesän yli.
Korpi muistuttaa, että molemmissa YM:stä lausunnoilla olevassa lakiesityksissä taustalla on sidosryhmätyötä, joissa on myös voinut vaikuttaa.
Keskustelu tarpeen
Ossi Savolaisen mielestä tilannetta toistuvasta ongelmasta voitaisiin päästä, jos ministeriöissä ennakoitaisiin toimintaa paremmin. Ministeriöt eivät koordinoi keskenään esimerkiksi sitä, osuvatko niiden lausuntopyynnöt päällekkäin muiden kanssa.
-Mekin kykenemme ennakoimaan lausuntoja, kaavaprosesseja ynnä muita.
-Tämä on johtamisongelma ihan selkeästi. Ei ole johtajuutta organisaatiossa, jos ei kyetä suunnittelemaan omaa toimintaa pitemmällä aikavälillä, Savolainen näkee.
Johanna Luukkonen kertoo, että hän ei ole saanut vastausta kysyessään, miksi käytäntö jatkuu vuodesta toiseen.
-Jos ajattelen kuntia, kun esimerkiksi teemme kuulutuksia, meidän pitää miettiä, missä kohtaa kuntalainen voi reagoida. Tai emme laita hankintailmoituksia loma-ajoiksi tai joulunpyhiksi. Se olisi mahdollista, mutta se on minun mielestäni erittäin huonoa hallintoa
-Samalla lailla pitäisi valtion päässä miettiä, mikä on hyvä hallintotapa ja milloin oikeasti voidaan lausua siitä. Tämä voitaisiin korjata käymällä oikeaa keskustelua kuntien kanssa. Uskon että tähän voidaan löytää ratkaisu.
Johanna Korpi sanoo kannattavansa keskustelua asiasta. Lainvalmistelussa myös pyritään herättämään paljon keskustelua hankkeen eri vaiheissa, hän sanoo.
– Jatkuva keskusteluyhteys on ehdottoman tärkeä valmistelun aikana. Lausuntomenettely on myös olennainen ja tärkeä lainvalmisteluvaihe, mutta onneksi se ei ole ainoa kohta, jossa keskusteluyhteyttä voi harjoittaa.
Juttua muokattu 29.6. klo 11.25: Lisätty kohta Kuntaliiton kannanotosta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevan lakiesityksen lausuntoajasta.
