Miten käsitellä henkilötietoja? Tuen ja neuvojen puute haittaa kuntien digipalvelujen kehittämistä

– Laki edellyttää, että kaikki saavat laadukkaita digitaalisia palveluja 24/7. Kunnissa on käynnissä näitä varten massiivisia investointeja, joihin käytetään isoissa kaupungeissa satojatuhansia euroja. Miljoonaluokankin projekteja on käynnissä, kertoi projektipäällikkö Arto Karilahti Turun kaupungilta Kuntatalolla pidetyssä Digiviikon tilaisuudessa.

Mutta palveluja kehitetään ja tarjotaan tilanteessa, jossa ei ole yksiselitteistä käsitystä siitä, miten henkilötietoja voi ja saa kerätä sekä siirtää.

– Näihin kysymyksiin meillä ei ole ennakoivaa tukea tai neuvontaa. On monelta osin epäselvää, miten voimme hankkeissamme edetä.

Tietojen käsittelyn perusteissa on Suomessa muihin EU-valtioihin verrattuna erittäin tiukka kansallinen tulkinta.

– Suomen muista maista tiukempi tulkinta jättää meidät jälkijunaan tiedolla johtamisessa ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä.

Kunnat tarvitsevat henkilötietojen käsittelyä ja palvelujen kehittämistä varten tukea sekä ennakoivaa neuvontaa.

Hän mainitsi, että esimerkiksi yleistä etua on käytetty käsittelyperusteena vähän. Suostumustakin voidaan käyttää vain hyvin rajoitetusti.

Karilahti kertoi kesän aikana valmistuvasta selvityksestä, jossa avataan ongelma laajemmin. Mukana selvityksessä on myös viitteitä EU-laajuisiin oikeustapauksiin.

Karilahden mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa kansallisella asiantuntijaryhmällä, joka tukisi ja neuvoisi kuntia. Nykyisellään kuntien henkilötietojen käsittelyä valvoo tietosuojavaltuutetun toimisto, ja valvonta on luonteeltaan jälkikäteistä.

– Asiantuntijaryhmä voisi toimia esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastossa. Se yhtenäistäisi kansallista tulkintaa ja neuvoisi ennakkoon lainsäädännön tulkinnassa.

Kunnat voisivat hyödyntää asiantuntijoita myös kehittäessään digipalveluja.

Ehdotus herätti tilaisuudessa keskustelua. Asiantuntijaryhmä voisi toimia myös työsuojeluvaltuutetun mandaatilla, jos toimiston toimintaa laajennettaisiin. Silloin kunnat voisivat testata kehitysideoitaan ilman pelkoa virkavirheistä. Tietosuojavaltuutetun toimistosta saisi saman tien näkemyksen, mitä uskalletaan tehdä.

Tietosuoja osaksi arkista johtamista

Keskiviikkona puhuttiin paljon tietosuojasta, onhan se henkilötietojen käsittelyssä keskeistä.

Tarvitaan regulaatiota, mutta Karilahden mielestä viime kädessä organisaatiokulttuuri määrittää tietosuojan riittävän tason. Roolien ja vastuunoton on oltava selkeät. Kaikkien on tiedettävä, kuka johtaa ja miten erilaisissa tilanteissa toimitaan.

– Tietosuojan pitää kuulua arkipäivän johtamiseen ja sitä varten on saatava riittävästi asiantuntijatukea. Tuosta vaan tällaisia ihmisiä ei taida kuitenkaan löytyä. Uusia haasteita tulee kaiken aikaa ja lainsäädäntö muuttuu.

– Tietosuojan osuus kuitenkin korostuu kaiken aikaa tärkeänä palvelujen kehittämisen osana.

Karilahti korosti, kuinka kuntien tilannetta ei pelasteta ainakaan hallinnollisilla sanktioilla, sillä ne vaikeuttaisivat kokeilukulttuuria, riskinottokykyä sekä laajoja digihankkeita.

Arvailuja hallitusohjelmasta

Puolueiden parlamentaarisen tietopolitiikkaryhmän Antti ”Jogi” Poikolan piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan avata tilaisuudessa hallitusohjelman digitalisaatiokirjauksia. Koska hallitusneuvottelut ovat vielä kesken eikä kirjauksia ole, hän tyytyi kertomaan näkemyksiään ja spekuloimaan.

Hän mainitsi, että tuskin kukaan hallitusneuvottelijoista kiistäisi digitalisaation ja teknologisen kehityksen mahdollisuuksien kolmea päämäärää, jotka tietopolitiikkaryhmän mukaan ovat ihmislähtöisyys, kestävyys ja uudistuminen.

– Digitalisaatio ei ole itsetarkoitus, vaan sillä tehdään asioita, vaikkapa sujuvampia järjestelmiä. Tähän asti voidaan olla samaa mieltä. Eri kysymys on sitten vaikkapa, millaista sosiaalipolitiikkaa järjestelmillä tehdään.

Tietopolitiikkaryhmä esitteli neuvottelijoille 62 kohdan suosituslistan, jossa korostettiin esimerkiksi johtamista.

– Nostimme esille myös kuntapuolta, sillä digitalisaatiota ei voida nähdä vain valtiohallinnon juttuna. Mukaan on otettava koko yhteiskunta, etenkin kunnat ja hyvinvointialueet.

Mukana listalla on myös ”digitaalisten palvelujen oletusarvojen ensiarvoisuus”. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun isoilla joukoilla on käytettävissään hyvät digitaaliset palvelut, voidaan lähipalveluja järjestää niitä oikeasti tarvitseville.

Kaikki uudistukset digiuudistuksia

Kehittämispäällikkö Elisa Kettunen Kuntaliitosta huomautti omassa puheenvuorossaan, kuinka TE-uudistus – kuten kaikki hallinnon uudistukset – ovat digiuudistuksia.

– Emme pääse hyödyntämään digitalisaation lupauksia, ellei sen läpileikkaavuutta kaikessa toiminnassa oteta paremmin haltuun.

Kettunen kaipaa kansallista johtajuutta, joka ottaisi huomioon nykyistä paremmin tiedon liikkuvuuden eri hallinnonalojen välillä.

Pohdittavana ja päätettävänä on edelleen isoja kysymyksiä. Kettunen muistutti, kuinka digitalisaation tärkeisiin periaatteisiin kuuluu turvallisuus. Samaan aikaan hallinnon pitää toimia demokratian mukaisesti avoimesti ja julkisesti. Nämä periaatteet on kyettävä sovittamaan yhteen.

– Resurssit ovat ikuisuuskysymys, mutta eurojen lisäksi tarvitaan osaamista ja yhteistyötä. Rahoituksen on hyvä ohjata yhteistyöhön, Kettunen mainitsi.