Polemia-pamfletissa akatemiaprofessori Tuori povaa, että kuntauudistuksesta tulee takkuinen prosessi.

– Kuntauudistus on niin iso asia, että sitä ei saa runnoa läpi yksinomaan hallituksen ja sitä tukevan eduskuntaenemmistön voimin. Valmistelu on saatava parlamentaariselle pohjalle ja se on avattava laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Asiallisesti ottaen kyse on kuntien "perustuslaista", Tuori muistuttaa.

Hallituksen mallin vaihtoehdoksi Tuori väläyttelee muun muassa alueellisen itsehallinnon laajentamista.

 – On mietittävä, olisiko jo korkea aika lunastaa perustuslain sisältämä lupaus maakuntaitsehallinnosta, Tuori jyrähtää.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää puolestaan ihmettelee, miksi kuntien tehtävien arviointi sijoittuu vasta kuntarakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Mäenpään mielestä järjestys on ”hämmästyttävä” ja ”nurinkurinen”.

Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä puolestaan sanoo, että vahva peruskunta ei riitä ainoaksi vastaukseksi koko maan ongelmiin.

  – Pääkaupunkiseutu, vahvat kaupunkiseudut ja laaja maaseutu tarvitsevat omat ratkaisunsa. Tätä hallitusohjelma ei tunnista eikä tunnusta.

Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen Vaasan yliopistosta on samoilla linjoilla.

– Jos tavoitellaan ihan todellista paikallisdemokratiaa ja hyvinvoinnin turvaamista, tarvitaan erilaisia kuntarakenteita eri puolille maata.

(KL)

KAKS: Oikeusoppineet: Kuntauudistuksen vaihtoehdottomuus hämmästyttää

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä