Autio, suljettu leikkipuisto Helsingin Siltamäessä
Keskeistä koronakriisin kielteisten vaikutusten minimoimisen kannalta on, miten hyvin lasten ja nuorten tärkeissä ympäristöissä kyetään yhdessä käsittelemään jaettua kokemusta, rakentamaan uutta yhteisöllisyyttä, tunnistamaan erityistä tukea tarvitsevat ja tarjoamaan heille tarpeen mukaista tukea, tutkijat sanovat. (Kuva: Ville Miettinen)

Kontiolahden kunta on vahvistanut koulunkäynninohjaajien roolia etäopetuksen ohjaamisessa.

Kunnassa on runsaat 2 000 lasta perusopetuksessa. Heistä noin 60-80 on kontaktiopetuksessa ja muut käyvät koulua kotonaan,  kertoo Kontiolahden kunnan opetuspäällikkö Teemu Piirainen.

Piirainen muistuttaa, että ne, jotka normaaliopetuksessa tarvitsevat tukea, tarvitsevat sitä yhtä lailla käydessään koulua opettajien ohjeiden mukaan etänä.

-Omaan päivän arkeen, rutiineihin, aikatauluttamiseen. Digitekniikan käytössä tarvitaan tukea, miten löydän opettajan ohjeet, mihin palautan etätehtäväni, kuinka kommentoin opettajalle ja mistä löydän opettajan kommentit, Piirainen luettelee tuen mahdollisia tarpeita.

-Tätä kaikkea on yritetty toteuttaa jokaisen tukea oppilaan vaatimalla tavalla, yksilöllisesti.

Koulunkäynninohjaajat käyttävät ohjaustyössä Teamsia, Skypeä ja Whatsappia tai soittavat puhelimella oppilaille. Lapsen tilanne huomioiden pyritään tukemaan lasta, Teemu Piirainen kertoo.

Tuen tarve on muuttunut koronan takia. Digitekniikan käyttö lisää itseohjautuvuuden vaatimusta.

– Toiminnan ohjaus voi vaatia entistä enemmän tukea, jolloin aikuisen opastus yksilöllisesti on tosi tärkeä juttu, Teemu Piirainen sanoo.

– Kaikki eivät tarvitse tukea yhtä vahvasti, kuten eivät normaaliarjessakaan. Mutta saattaa olla suuriakin tuen tarpeita, joita on tällä tavalla pyritty ratkaisemaan.

Kontiolahden opetustoimessa on noin 50 koulunkäynninohjaajaa, jotka osallistuvat työpanoksellaan opetuksen tukemiseen. Etäopetuksen tuen lisääminen on mahdollistanut sen, että lähes kaikki koulunkäynninohjaajat ovat välttämässä lomautukset.

Tutkijat: Korona korostaa eriarvoisuutta oppimisessa

Opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) näkemyksiään koronakriisin vaikutuksista antaneet tutkijat esittivät toimenpide-ehdotuksenaan, että koronakriisin vaikutusten pehmentämiseksi perusopetuksen oppilaille tehtäisiin vielä kevään aikana perinteisen KiVa Koulu -kyselyn sijaan kysely oppilaiden kokemasta tuen tarpeesta.

OKM:lle näkemyksiään koronakriisin vaikutuksista omilla sektoreillaan antoivat professori Sirkka Heinonen (tulevaisuuden tutkimus), taiteilija-tutkija Jussi Lehtonen (taiteiden tutkimus), professori Taina Rantanen (gerontologia ja kansanterveys), vastaava tutkija Mikko Salasuo (nuorisotutkimus), professori Christina Salmivalli (psykologia, lapset ja nuoret) ja professori Otto Toivanen (taloustiede).

Tutkijat pohtivat erityisesti, miten voidaan estää, ettei koronakeväästä muodostu yksilöitä ja yhteiskuntaa lamauttavaa sukupolvikokemusta, millaisia vaikutuksia tilanteella on välittömästi ja pidemmällä aikavälillä ja mitä pitkän aikavälin toimia yhteiskunta tarvitsee pehmentääkseen tilanteen sosiaalisia vaikutuksia.

Tutkijoiden mukaan tulevaisuudentoivon säilyttäminen koronakriisissä ja sen jälkeen on erityisen merkittävää lapsille ja nuorille, koska tilanne saattaa muuttaa yksilön elämän monella tavalla.

-Oppimisen osalta lasten ja nuorten eriarvoisuus korostuu ja oppimiserot kasvavat, kun oppimisen tukeminen on pitkälti perheiden varassa. Myös hyvinvointierot kasvavat, tutkijat toteavat muodostamassaan näkemystensä synteesissä.

– Perheet ovat tavallisestikin hyvin erilaisia keskenään, ja kriisitilanteessa tämä korostuu. Joidenkin lasten osalta turvallinen arki, säännöllinen ja riittävä ruokailu ja nukkuminen – perustarpeet – jäävät toteutumatta, eivätkä vaikutukset rajoitu tähän kevääseen. Onkin odotettavissa, että koronakevään jälkeen lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet.

Tutkijat muistuttavat, että osa lapsista ja nuorista on traumatisoitunut, monen turvallisuuden tunne on järkkynyt, osa on kokonaan tipahtanut oppimisesta tai jäänyt syrjään sosiaalisista suhteista, samalla kun luokkakaverit ovat saattaneet jatkaa vuorovaikutusta esim. some-ryhmissä.

– Keskeistä kielteisten vaikutusten minimoimisen kannalta on, miten hyvin lasten ja nuorten tärkeissä ympäristöissä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa, kyetään yhdessä käsittelemään jaettua kokemusta, rakentamaan uutta yhteisöllisyyttä, tunnistamaan erityistä tukea tarvitsevat – liittyipä tarve sitten oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin tai mielen hyvinvointiin – ja tarjoamaan heille tarpeen mukaista tukea, tutkijat toteavat.

Hallitus lupasi resursseja

Edellä mainitun kyselyn lisäksi tutkijat listasivat neljätoista muutakin ehdotusta toimenpiteiksi koronakriisin vaikutusten pehmentämiseksi.

Listasta löytyy mm. ehdotus välittömistä lisäresursseista heikommassa asemassa olevien oppilaiden ja opiskelijoiden tukemiseen, selvitys psykologien asiantuntijuuden hyödyntämisestä varhaiskasvatuksessa, riittävä resursointi etsivään nuorisotyöhön sekä koronaepidemian käsittelyyn ja tuentarpeen kartoitukseen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä huomion kiinnittäminen koulujen ja oppilaitosten psykologien, kuraattorien, terveydenhoitajien ja lääkärien määrään.

Hallitus kertoi pääsiäisviikolla, että toukokuun lisätalousarviossa kunnille osoitetaan resursseja koronakriisin jälkihoitoon ja tukeen kriisin jälkeisessä elämässä myös kouluissa.

Teemu Piiraisen mukaan linjaus on erittäin tärkeä.

-Sitä perinteistä tukea ei pystytä tarjoamaan kuin kontaktiopetuksessa oleville. Oppilaiden tilanteet vaihtelevat myös siinä, paljonko on kirittävää, kun tullaan takaisin kouluun. Siihen tämä valtion kädenojennus tulee erittäin tarpeeseen.

Opetusministeri Li Andersson, vas., listasi Twitterissä hallituksen toimenpiteitä kriisin hoidon resursointiin.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*