Tuolit nostettu pulpeteille luokassa
Suomen kunnissa on lukioita, joissa toivotaan opiskelupaikkojen täyttyvän entistä paremmin. (Kuva: Pixabay)

Useissa kunnissa on pohdittu lukio-opiskelijoiden hankkimista ulkomailta.

Rautjärven kunnan lukiossa on tarkoitus vastaanottaa opiskelijoita jo ensi syksynä Keski-Aasiasta Uzbekistanista tai Kaakkois-Aasiasta Vietnamista.

Rautjärvi on reilun 3 000 asukkaan kunta Etelä-Karjalassa.

Kunnan on tarkoitus järjestää asuminen ilmaisena ulkomaalaisille opiskelijoille.

Mainos



Rautjärven kunnan hyvinvointijohtaja Virpi Nevalainen kertoo, että kunta tekee yhteystyötä Finest Future Oy:n kanssa ulkomaalaisten opiskelijoiden saamiseksi kunnan lukioon. Ja tämän yhteistyön kautta Rautjärven kunta on edellä mainittua tavoitetta edistävässä pilottihankkeessa.

Nevalainen myöntää, että jonkin verran on ollut mutkia matkassa.

– Yllätyksiä on tullut.

Mainos



Nevalainen korostaa, että opiskelijoiden vastaanottamista ulkomailta motivoi lukion elinvoimasta huolehtiminen.

Hän arvioi Suomen kokonaisuudessaan hyötyvän siitä, että koulutettua työvoimaa olisi saatavilla mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa.

Vaikuttaa tilauskoulutukselta

Hallitusneuvos Piritta Sirvio opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo kunnilta saaduista yksittäisistä yhteydenotoista, joissa on selvitetty ulkomaalaisten lukio-opiskelijoiden vastaanottamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä.

– Näitä kysymyksiä on esitetty jonkin verran aikaisempaa enemmän, Sirvio arvioi.

Ajankohtaista tietoa kunnille on tarjonnut muiden muassa opetusministeri Jussi Saramon (vas.) viime helmikuussa antama kirjallinen vastaus kansanedustaja Mari Rantasen (ps.) kysymykseen.

Rantanen esitti kysymyksensä eduskunnan puhemiehelle.

– Katsooko hallitus, että Finest Future Oy:n alaikäisiä lukio-opiskelijoita välittävä liiketoiminta täyttää lakien ja sopimusten kirjaimen sekä toteuttaa sitä tarkoitusta, johon valtionosuusjärjestelmä on kehitetty?

Saramo kirjoiti vastauksessaan, että julkisesti rahoitettavaa lukiokoulutusta ei ole tarkoitettu lähtökohtaisesti kohdennettavaksi kolmansien maiden opiskelijoiden organisoituun ja järjestelmälliseen kouluttamiseen.

– Lainsäädäntö mahdollistaa, että yksittäiset ulkomaiset opiskelijat voivat omaehtoisesti hakea ja tulla valituiksi Suomessa järjestettävään valtionosuusrahoitteiseen lukiokoulutukseen.

– Mutta laajempi ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamiseen tähtäävä toiminta olisi järjestettävä lukiolaissa tarkoitettuna tilauskoulutuksena.

Toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomaalainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö voi olla tilauskoulutuksen tilaaja ja rahoittaja.

Tilauskoulutuksen opiskelijoita ei lueta valtionosuusrahoituksen perusteeksi.

– Koulutuksen järjestäjän on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu, opetusministeri kirjoitti myös vastauksessaan.

Laissa tulkintakysymyksiä

Hallitusneuvos Piritta Sirvio tarkentaa pyydettäessä, että lainsäädäntö ei estä tarjoamasta lukiopaikkaa ulkomaalaisille opiskelijoille.

– Nykyinen lainsäädäntö on säädetty siitä lähtökohdasta, että se mahdollistaa yksittäisten ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumisen suomalaiseen lukiokoulutukseen, jos he pystyvät opiskelemaan suomen tai ruotsin kielellä.

– Tällaisia tilanteita ovat perinteisesti olleet jonkinlaiset siteet Suomeen, esimerkiksi sukulaissuhteet Suomessa.

– Sen sijaan lainsäädäntöä ei ole tarkoitettu laajamittaiseen ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamiseen. Eikä tämän tyyppistä toimintaa ole voimassa olevan lainsäädännön puitteissa harjoitettu.

Tältä osin lainsäädännön soveltamiseen liittyy tulkintakysymyksiä, joihin ei ole aiemmin otettu kantaa, Sirvio kertoo.

– Laajamittaiseen ulkomaisten opiskelijaryhmien kouluttamiseen soveltuvat lukiolain tilauskoulutusta koskevat säännökset.

Tilauskoulutuksen järjestäminen vaatii lupaperustelut täyttävän toimintatason.

– Tällöin myös opetuskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, jolloin koulutus soveltuu paremmin myös ulkomaisille opiskelijoille.

Kuntien oltava tarkkoina

– Ymmärrän hyvin kuntien kiinnostuksen opiskelijarekrytointiin myös ulkomailta, Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanoo.

Päivärinta toivoo kuntien koulutuksen järjestäjänä huolehtivan toiminnan lainmukaisuudesta ja selvittävän asiat etukäteen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa mahdollisimman hyvin.

– Voisi olla taloudellisestikin haastava tilanne, jos kunnissa yllätyttäisiin, että tämä järjestely, joka muistuttaa tilauskoulutusta, ei olisikaan valtionosuuskelpoista, kuten ministeri Saramon vastauksesta on luettavissa.

– Näyttää siltä, että kunta sitoutuisi sopimuksella maksamaan kyseessä olevalle yritykselle korvausta opiskelijasta.

Päivärinta nostaa esiin myös sen, että alaikäisten nuorten maahantuloon liittyviä kysymyksiä on kokonaisuudessaankin jonkin verran.
Kuntien on varmistettava, että se on kaikki kysymykset huomioon.

– Opiskelijalle myönnettävien etuuksien osalta on syytä kunnissa kiinnittää huomiota myös opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun, Päivärinta toteaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*