Kuva: Riitta Uusitalo
Kuntien kulttuuritoiminnan tarkoitus on tarjoa mahdollisuus sekä tekemiseen että kokemiseen.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä kuntien kulttuuritoimintalain sekä museolain uudistamisesta. Varsinkin esittävien taidelaitosten valtionosuuksista on käyty kiivasta keskustelua uusien kulttuurilakien valmistelun yhteydessä, ja niitä koskeva lakiesitys ei ehtinytkään mukaan kun hallitus antoi esityksensä muista kulttuurilaeista.

Sitä koskeva valmistelevan työryhmän ehdotus sai lausuntokierroksella kriittistä palautetta, jonka johdosta kulttuuriministeri Sampo Terho, sin., päätti, että uudistusta ei toteuteta tässä vaiheessa, vaan asia siirtyi jatkovalmisteluun. Muut osat lakikokonaisuudesta sen sijaan on nyt saatu valmiiksi eduskunnan käsittelyyn.

– Jatkovalmistelussa etsitään erilaisia malleja ja kiinnitetään huomiota keskeisiin esiin nousseisiin kipupisteisiin kuten esimerkiksi määräaikaisuuteen ja Svenska Teaternin sekä Tampereen Työväen Teatterin asemaan, keroo Terhon erityisavustaaja Toni Kokko.

– Myös harkinnanvaraisuutta pyritään lisäämään järjestelmän joustavuuden parantamiseksi. Uudistuksella on toimijoiden talouteen sellaisia vaikutuksia, että ne edellyttävät jatkovalmistelulta vuorovaikutusta kentän kanssa. Tämän takia hallituksen esitystä ei ehditä käsitellä tämän istuntokauden aikana, vaan päätös uudistuksen toteuttamisesta siirtyy seuraavalle hallitukselle, Kokko kertoo.

Mainos



Eduskunnalle nyt anetun uuden kuntien kulttuuritoiminnasta annettavan lain mukaan kunnat voisivat edelleen järjestää ja organisoida kulttuuritoimintansa haluamallaan tavalla. Kunta voisi järjestää kulttuuritoiminnan itse tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa. Esitys ei lisäisi kuntien tehtäviä nykyisestä.

Lakiesityksen mukaan kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista. Lain uudistamisella halutaan parantaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä kulttuuritoiminnan edistämisessä.

Kuntalaiset tekemään ja kokemaan

Laissa ja sen perusteluissa tuodaan esiin myös asukkaiden osallistuminen. Sen avulla osallistumisella vahvistettaisiin demokratiakehitystä. Yhteistyöllä halutaan lisätä kuntien kulttuuritoiminnan vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi uuden lain perusteella myöntää hakemuksesta jollekin toimijalle kehittämistehtävän, jolla tuettaisiin kuntien mahdollisuuksia toteuttaa lain tavoitteita ja tehtäviä.

Mainos



– Tavoitteilla ja tehtävillä vahvistettaisiin kuntien kulttuuritoimintaa perus- ja lähipalveluna. Tarkoituksena on, että kuntien kulttuuritoiminta olisi mahdollisimman hyvin kaikkien väestöryhmien saatavilla ja saavutettavissa, sanoo kulttuuriministeri Terho.

Kaikkien museoiden valtionosuus katkolla

Kaikki museot joutuvat museolaakiesityksen mukaan hakemaan ensi vuoden alussa uudelleen valtionosuusjärjestelmän piiriin. Päätökset museon hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi ja nimeämisestä vastuumuseoksi olisivat voimassa toistaiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioisi neljän vuoden välein, täyttääkö museo edelleen valtionosuuden edellytykset.

Suurimmat muutokset kohdistuvat museoiden alueelliseen ja valtakunnalliseen toimintaan. Alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot korvaisivat nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän sekä valtakunnallisen erikoismuseojärjestelmän. Vastuumuseoiden tehtävistä ja vastuumuseoksi nimeämisen edellytyksistä säädettäisiin lailla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi vastuumuseotehtävän museon ylläpitäjän hakemuksesta.

Myös vastuumuseoarviot neljän vuoden välein

Ministeriö arvioisi neljän vuoden välein, täyttääkö museo edelleen vastuumuseoksi nimeämisen edellytykset ja onko museo huolehtinut vastuumuseolle säädetyistä tehtävistä. Suunnitelman toteuttamisesta museot neuvottelisivat nelivuosittain Museoviraston johdolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi neljän vuoden välein museoiden rahoitusta koskevan suunnitelman, johon sisältyisi arvio valtionosuuden perusteeksi vahvistettavien henkilötyövuosien määristä seuraavien neljän varainhoitovuoden ajaksi. Suunnitelman käyttöönotto lisäisi valtionosuuden määrän ennakoitavuutta ja edistäisi siten mahdollisuuksia toiminnan ja talouden pitkäjänteiseen suunnitteluun.

Tehtäväkohtaista rahoitusta

Museoiden perusrahoituksen valtionosuusprosentti säilyisi nykyisellään 37 prosentissa.

Alueelliset vastuumuseot saisivat jatkossa tehtäväkohtaista valtionrahoitusta alueellisiin tehtäviinsä: alueellisen museotoiminnan edistämistehtävään, kulttuuriympäristötehtävään sekä alueelliseen taidemuseotehtävään. Alueellisen vastuumuseotehtävän valtionosuusprosentti olisi 85.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi erikseen tehtäväkohtaisen rahoituksen perusteena olevan henkilötyövuosimäärän. Valtakunnalliseen vastuumuseotehtävään myönnettäisiin harkinnanvarainen euromääräinen lisärahoitus.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Nyt lain piirissä 124 museota

Museolain piirissä on nykyisin 124 museota, joista yli puolet on kuntien ylläpitämiä. joukossa on kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita ja erikoismuseoita.

Korotettua valtionosuutta saa nykyisin alueellisten tai valtakunnallisten tehtäviensä perusteella 20 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota sekä 16 valtakunnallista erikoismuseota.

Valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja perustuu henkilötyövuosiin ja sen yksikköhintaan. Eduskunta päättää henkilötyövuosien valtakunnallisesta maksimimäärästä. Yksikköhinta vahvistetaan toteutuneiden keskimääräisten käyttökustannusten perusteella.

Vuodelle 2018 valtionosuusrahoitusta myönnetään museoille 33,6 miljoonaa euroa.

 

Edit: Ministeroi terhon erityisavustajn kommentit lisätty 24.10.2018 klo 14.28

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*