Kuntien varhaiskasvatuksen maksutulot pudonneet viidenneksen
Kuva: Seppo Haavisto
Varhaiskasvatuksen maksut vaihtelevat kunnittain.
Kuntaliitossa on todettu, että varhaiskasvatuksen maksujen määräytyminen on monimutkainen palapeli, jossa kuntien tulot laskeneet. Osin pudotus johtuu kuntien omista päätöksistä.
Maksutuottojen vähenemiseen ovat vaikuttaneet erityisesti asiakasmaksulain mukanaan tuomat tulorajamuutokset, sisarusalennut sekä se, että kunnissa on siirrytty erilaisiin tuntiperusteisiin malleihin lain ohjaamana.
Asiakasmaksulaki määrittelee maksujen perimiselle suuntaviivat, mutta tarkemmista käytännöistä päätetään kunnissa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perusteita on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa Kuntaliiton tutkimuksessa.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut lasketaan asiakasmaksulaissa määriteltyjen periaatteiden mukaan. Maksujen suuruuteen vaikuttavat varhaiskasvatukselle varattu aika, perheen tulot ja perheen koko. Elokuun 2018 alusta perheen maksu nuorimmasta lapsesta voi olla enintään 289 euroa kuukaudessa. Ikäjärjestyksessä seuraavasta lapsesta voidaan periä enintään 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisesta maksusta ja seuraavista lapsista enintään 20 prosenttia.
Mikäli maksu jää tulojen perusteella pienemmäksi kuin 27 euroa kuukaudessa sitä ei peritä lainkaan.
– Varhaiskasvatuksen maksulakimuutokset ovat vähentäneet kuntien asiakasmaksutuottoja merkittävästi, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Viidenneksen pudotus tuloissa
Keskimäärin maksutulot pienenivät kyselyyn vastanneissa kunnissa vuoteen 2016 verrattuna lähes viidenneksellä.
– Lain muutoksen myötä kunnat ovat siirtyneet erilaisiin tunteihin perustuviin maksukäytänteisiin. Mallit ovat kuitenkin kuntakohtaisia ja lähes jokainen kunta on halunnut määritellä maksuperiaatteistaan ja lakia laajemmista alennuksista itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että perheiden varhaiskasvatusmaksut voivat määräytyä eri tavoin riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat, sanoo Lahtinen.
Kuntaliitto selvitti varhaiskasvatuksen tilaa Manner-Suomen kunnissa. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2018 ja siihen vastasi 255 kuntaa. Kysely osoittaa, että maksujen määräytymisen käytännöissä on merkittäviä eroja kunnasta riippuen.
Kuntien tuotot vähentyneet lakimuutoksen myötä
Toisaalta osa kunnista antaa perheille laajempia asiakasmaksualennuksia kuin laki edellyttää. Osa kunnista on tehnyt omia ratkaisuhaan maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Elokuun alusta alkaneeseen maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun on osallistunut 19 kuntaa.
– Lakimuutoksen yhteydessä kunnille on osin kompensoitu maksutuottojen menetyksiä, mutta kompensaatio ei ole koskenut lainkaan esimerkiksi yksityisen hoidon tukea tai palvelusetelitoimintaa. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilujen kulut kunnat rahoittavat suurimmaksi osaksi itse, kertoo Lahtinen.
