Kyläkoulujen säilyttäminen, hyvät kevyen liikenteen väylät ja joustavammat koulukyydit ratkaisuja maaseudun lasten kunnon kohottamiseen? "Vaatii kuntapäättäjiltä rohkeutta valintojen tekemisessä"
Syksyn Move!-mittauksessa raportoitiin yli 111 000 oppilaan suoritukset.
Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä mittaavan Move!-testin tulokset ovat tänä vuonna parantuneet, mutta alueelliset erot ovat suuria. Fyysisen toimintakyvyn lasku on tasaantunut ja jopa osin kääntynyt nousuun valtakunnallisesti. Tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla.
– Meillä on pieniä kuntia, joissa kyläkouluja lakkautetaan ja lasten pitenevät koulureitit kuljetaan autolla tai bussilla. Eli lapset istuvat paikoillaan hyvin paljon. Autoajelu voidaan toistaa illalla, kun vanhemmat ajavat lapset harrastuksiinsa, kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi selitti tilannetta Move!-tulosten julkistustilaisuudessa.
Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla sekä Helsingissä fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset olivat valtakunnallisia tuloksia parempia. Keski-Pohjanmaan, Lapin, Kymenlaakson, Satakunnan ja Kainuun hyvinvointialueiden tulokset olivat sen sijaan maan keskiarvoa heikompia.
Keski-Pohjanmaan Move! -tulokset ovat toista vuotta putkeen maan heikoimpia, kertoo Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Emilia Hirvi Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Keplistä. Tilannetta voi selittää se, että Keski-Pohjanmaalla on paljon pieniä maaseutumaisia kuntia. Kuitenkin myös maakuntakeskus Kokkolassa tulokset ovat huonompia kuin naapurimaakunnan Pohjois-Pohjanmaan lähimmissä kaupungeissa Kalajoella ja Ylivieskassa.
– On huolestuttavaa, että koko maan tasolla heikkenevä kehitys on saatu katkaistua, mutta Keski-Pohjanmaalla ei. Meidän on mietittävä, mitä sellaisia valintoja täällä on tehty, jotka mahdollisesti vaikuttavat näihin tuloksiin, Hirvi sanoo.
Toisaalta Hirvi uskoo vahvasti siihen, että tilannetta voidaan myös oikeilla valinnoilla korjata.
– Jos muualla Suomessa on siihen pystytty, en usko, etteikö Keski-Pohjanmaallakin mennä positiiviseen suuntaan. Se vaatii kuntapäättäjiltä rohkeutta valintojen tekemisessä. Samalla meillä on jokaisella yksilönä vastuuta siinä, että innostamme lapsia liikkumaan.
Päättäjien olisi Hirven mukaan hyvä huomioida esimerkiksi kyläkoulujen lakkauttamispäätöksiä tehdessään, että koulumatkan pidentymisen lisäksi tilanne tarkoittaa usein myös vapaa-ajan lähiliikuntapaikan menettämistä.
– Koulumatkojen kulkeminen omin voimin auttaa hillitsemään lasten ylipainoisuutta. Infrasuunnittelussa olisi suunniteltava kevyen liikenteen väylät sellaisiksi, että vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa yksin kävellen tai pyörällä liikenteeseen.
Autokyydit harrastuksiin voivat olla myös tarpeellisia
Lasten turha kuskaaminen passivoi, mutta toisaalta monille kyydin saaminen voi olla ainoa mahdollisuus osallistua esimerkiksi seuratoimintaan. Kunnan tarjoamissa koulukyydeissä olisikin hyvä olla joustavuutta, Hirvi sanoo.
– Maaseutualueella autokuljetukset ovat välttämättömyys, mutta olisi mietittävä, voisiko kyydityksiin järjestää enemmän vaihtoehtoja? Pitkän matkan kuljetukset usein lähtevät heti koulupäivän päätyttyä, joten kuljetusoppilaiden ei ole mahdollista jäädä iltapäiväksi harrastamaan, vaikka jokin mieluinen harrastus olisikin koululla tarjolla.
Hirvi korostaa myös vanhempien vastuuta lasten kannustamisessa.
– Meistä jokainen voi vaikuttaa lapsen liikuntasuhteeseen. Ainakaan aikuisten asenne ei saa olla esteenä lasten liikkumiselle. Meistä jokainen on hyvä liikkumaan, kunhan löytää siihen oman tapansa.
Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa viides- ja kahdeksasluokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
Tämän vuoden mittauksissa pojista yhä harvemmalla oli alhainen fyysinen toimintakyky, ja poikien kestävyyskunto sekä liikkuvuus olivat parantuneet. Tyttöjen tulokset olivat pysyneet ennallaan tai hieman parantuneet viime vuodesta. Silti lähes 40 prosentilla viides- ja kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky oli mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
