Kuva: Ville Miettinen
Joensuu on panostanut viimevuosina aktiivisesti kaupunkilaisten pyöräilymahdollisuuksien kehittämiseen.

Kunnat ovat edistäneet liikunnan harrastamista hyvin tällä vuosikymmenellä, mutta kehitettävää on edelleen erityisesti kansallisen informaatio-ohjauksen saattamisessa viranhaltijoiden tietoon, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemasta raportista.

Erityisesti on parantunut osallisuus, eli asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa liikuntapalveluiden kehittämiseen. Myös johtaminen saa hyvät pisteet, kun vertaillaan kunnan liikunnan kehittämisen eri osa-alueita. Kehittämistä on erityisesti seurannassa ja tarveanalyysissa.

Raportti osoittaa, että liikunta on tullut kuntastrategioiden osaksi yhä vahvemmin. Kun kaksi vuotta sitten vastaavassa kyselyssä liikunta oli mukana 73 prosentissa vastanneiden kuntien strategioista, nyt osuus on 85 prosenttia. Myös liikuntasuunnitelmat ja kehittämisohjelmat ovat yleistyneet, jompikumpi löytyy kahdesta kunnasta kolmesta.

Kuntalaisten osallistamisessa yleisin keino oli sosiaalisen median hyödyntäminen, jota käytti 79 prosenttia kunnista. Asukas- /asiakaskyselyitä käytettiin liikuntapalveluiden kehittämisessä 73 prosentissa kunnista, kasvu oli selvä kahden vuoden takaisesta, jolloin osuus oli 61 prosenttia. Harvinaisinta oli palvelujen käyttäjien mukaan ottaminen kunnan toimielimiin (39 %), esimerkiksi liikunnasta vastaavaan lautakuntaan.

Kansallisiset suositukset eivät tavoita

Kansallinen informaatio-ohjaus, kuten suositukset, ei usein kuitenkaan tavoita viranhaltijoita.

Parantamisen varaa kunnilla on kansallisten suositusten ja arviointitietojen hyödyntämisessä: yli puolessa kunnista (55 %) kansallista suositusta ei ollut käsitelty lainkaan ja vain joka viidennen kunnan (18 %) liikunnan edistämisestä vastaavassa työryhmässä, kuten johtoryhmässä, oli keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä erikseen liikuntalain perusteella.

– Valtionhallinnon erilaiset suositukset ja oppaat ovat varmasti tuttuja kunnille, mutta ne saattavat jäädä loppujen lopuksi vähälle huomiolle, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari THL:n verkkosivuilla.

– Tiedolla ohjaamisen kokonaisuutta on edelleen vahvistettava – ensisijaisesti kysymys on viestinnän kehittämisestä ja vaikuttamiskanavien käytön tehostamisesta, Kivisaari jatkaa.

Poikkihallinnollisuus yleistyy

Useampi kuin neljä kuntaa viidestä (82 %) ilmoitti, että kunnassa toimii yksi tai useampi poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä. Osuus on merkittävästi suurempi kuin edellisissä kyselyissä.

Valtaosassa kuntia (87 %) oli sovittu liikuntatoimen koordinoinnista – toisaalta siis 13 prosenttia kunnista ei ole ratkaissut koordinaatiokysymystä, tai siitä ei ollut tietoa.

Vastanneiden kuntien liikunnan tai ulkoilun edistämisestä vastaavista viranhaltijoista 79 prosenttia oli kertonut liikunnan ja ulkoilun olosuhteisiin liittyvistä aloitteista/tavoitteista maankäytön suunnittelun eri viranhaltijoille.

”Hieman harvemmin (70 %) oli osallistuttu kaavoituksen ja/tai taajamaympäristön suunnitteluun liittyviin viranomaistyöryhmiin. Huomattavasti harvemmin (45 %) viranhaltijat olivat olleet järjestämässä aiheeseen liittyviä yleisötilaisuuksia. Vain alle kolmasosa (31 %) ilmoitti laatineensa kirjallisen lausunnon liikunnan ja ulkoilun olosuhteiden huomioimisesta kaavoituksen ja muun suunnittelun vaiheissa. Lähes yhtä harvoin (29 %) oli selvitetty naapurikunnan tai alueiden kanssa yhteisiä liikuntaan ja ulkoiluun liittyviä maankäytön tarpeita”, raportissa todetaan.

Aktiivisuuden seurannassa myös tehostettavaa

Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden seuranta on yleistynyt huomattavasti vuosikymmenen edetessä. Kun vuonna 2010 kunnista 38 prosenttia ilmoitti seuraavansa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta, tuoreessa kyselyssä osuus oli 70 prosenttia.

Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuuden seuranta (56 prosenttia kunnista) ja työttömien liikunta-aktiivisuuden seuranta (41 prosenttia) ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla koko vuosikymmenen.

Liikunta-aktiivisuuden seuranta sukupuolittain on vielä verraten harvinaista. Lasten ja nuorten kohdalla 41 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti seuraavansa aktiivisuutta sukupuolittain, ikääntyneiden kohdalla 22 prosenttia ja työttömien kohdalla vain 19 prosenttia.

Vaikka seuranta on hieman yleistynyt, eri-ikäisten kuntalaisten liikunta-aktiivisuustietojen esittely luottamushenkilöhallinnolle on hieman harvinaisempaa kuin kuusi vuotta sitten (kuvio 3). Noin puolessa kunnista luottamushenkilöille oli esitelty lasten, nuorten (50 %) tai ikääntyneiden (45 %) liikunta-aktiivisuutta. Kolmannes (32 %) kunnista ilmoitti, että työikäisten liikunta-aktiivisuutta oli esitelty vuoden 2017 aikana. Yleisin esitelty asia oli edelleen liikuntapaikkojen käyntitiedot (67 %).

Raportissa tarkastellaan kuntien luomia edellytyksiä, toimenpiteitä ja resursseja liikunnan edistämiseksi. Tiedot kerättiin keväällä 2018, jolloin ne toimitti 282 (96 %) kuntaa. Lisäksi tietoja kerättiin valtakunnallisesta liikunnan paikkatietojärjestelmästä, Tilastokeskuksesta ja Aluehallintovirastoista.

Tilastoraportti Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2018 THL:h verkkosivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä