Yksi KOPA-projektin tavoitteista oli tarkastella yhteistyön mahdollisuuksia harvaan asutuilla seuduilla. Kuvassa Kittilän Raattaman kyläkoulun välitunti marraskuussa 2017. Kuva: Ville Miettinen

Lainsäädäntö mahdollistaa monenlaista alueellista koulutuksellista yhteistyötä mutta toisaalta nykyinen rahoitusjärjestelmä ei tunnista eri koulutusmuodot tai kuntarajat ylittävää yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä eikä edistä sitä. 

Siinä eräitä havaintoja Kuntaliiton vuosina 2020-2021 toteuttamasta Koulutus palveluna -projektista (KOPA), jonka tavoitteena etsiä ratkaisuja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden haasteisiin. Verkostoprojektiin osallistui 13 pilottialuetta eri puolilta maata.  

Tarve projektin käynnistämiseen pohjautui kuntien ja koulutuksen järjestäjien kohtaamiin isoihin muutosilmiöihin: Väestö vanhenee ja vähenee, alueet erilaistuvat, työelämä muuttuu ja talous kiristyy. 

Näiden ilmiöiden pohjalta projektissa etsittiin ratkaisuja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden erityisesti alueilla jotka menettävät väestöään. 

Punaisena lankana ollut ajatus koulutuksesta palveluna vahvistui projektiaikana, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, joka toimi KOPA-projektin projektipäällikkönä. 

-Koulutusta voidaan tarjota ja järjestää monin tavoin, ja silloin se on enemmän oppilaslähtöistä ajattelua. Palvelua erilaisiin tarpeisiin, erilaisiin tilanteisiin. 

Rahoitus ei tunnista saavutettavuutta järjestämisen kriteerinä

Pilottien kehittämistyössä tarkastelu painottui perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestämiseen. Tavoitteissa huomioitiin myös oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö ja käytänteet.  

Kehittämistyöltä odotettiin ratkaisuja pilotin paikallisiin haasteisiin, mutta parhaimmillaan myös muille alueille skaalattavia malleja. Projektilla haluttiin myös selvittää mahdollisia yhteistyön esteitä.  

Piloteissa tarkasteltiin mm. että- ja monimuoto-opetusta, henkilöstön yhteistä käyttöä, yhteistä kurssitarjontaa, työelämän joustavia koulutusmuotoja 

Lainsäädäntö rajoittaa etäopetuksen hyödyntämistä perusopetuksessa edelleen, oli eräs havainto piloteissa.   

-Laki mahdollistaa kyllä erilaisia koulutuksen yhteistyömuotoja, mutta nykyinen rahoitusmalli ei tunnista kuntarajat tai koulutusmuodot ylittävää yhteistyötä tai järjestämisen tapoja. Rahoitus ei myöskään tunnista saavutettavuutta järjestämisen kriteerinä, Irmeli Myllymäki sanoo. 

Raportissa Kuntaliiton päätelmissä esitetään selvitettäväksi, olisiko mahdollista luoda yhteistyötä edistäviä rahoituksellisia elementtejä. Yhteistyö ei saa johtaa taloudellisiin menetyksiin, Kuntaliitto muistuttaa. Lisäksi Kuntaliitto esittää, että saavutettavuus liitettäisiin osaksi valtionrahoituksen kriteeristöä. 

Yhteistyö vaatii sitkeyttä ja päättäjien tuen

Toisaalta lainsäädäntö antaa myös todella paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön. 

Koulutus palveluna –projekti osoitti, että väestöään menettävillä alueilla koulutuksen saatavuuden haasteisiin on mahdollista löytää ratkaisuja erilaisilla yhteistyömuodoilla ja digitalisaatiolla. Myös työelämän tarpeisiin on löydettävissä uusia, joustavia ratkaisuja. Yhteistyötä edistää alueen toimijoiden yhteiset tarpeet, tavoitteet ja tahtotila.  

-Jos tarpeet on tiedostettu ja alueella on yhteinen tilannekuva ja pystytään muodostamaan yhteiset tavoitteet ja keskinäisen luottamuksen, niin kyllä siinä on hyvinkin pohjaa yhteistyölle, Irmeli Myllymäki sanoo. 

– Mutta uudenlainen yhteistyö vaatii aikaa ja sitkeyttä, työnjaosta sopimista. Valmisteluun tarvitaan myös päättäjien tuki. Vuoropuhelu päättäjien ja viranhaltijoiden kesken on tärkeää. 

Projekti vahvisti alueellista yhteistyötä myös sellaisilla alueilla, joilla yhteistyöverkostoa ei ennestään ollut. 

Osa piloteista haki verkostomaista mallia, osa toiminnallista mallia eli esimerkiksi kurssitarjotinta tai yhteisten tilojen tai henkilöstön käyttöä. Osa haki hallinnollista ratkaisua, eli alueelle yhteistä koulutuksen järjestäjää.  

Alkuperäiset tavoitteet yhä hyvin ajankohtaisia

Sote-palveluiden siirto alueiden järjestämisvastuulle luo uudenlaisen ulottuvuuden alueelliselle yhteistyölle myös koulutuksessa, Irmeli Myllymäki arvioi. 

-Tulevien hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien välille tulee yhdyspintoja, joissa tietyssä määrin joudutaan toimimaan myös edustuksellisesti eli omaa kuntaa isomman joukon edustajana.

Olisi todella tärkeää, että olisi alueellisia yhteystyöverkostoja olemassa ja ne myös toimisivat.

Myllymäki uskoo, että projektin tuotoksia voidaan hyödyntää koulutuspoliittisessa selonteossa.

Käynnistetyt pilotit jatkavat alueellisesti työtään.

-Projektin alussa muodostuneet tavoitteet ovat edelleen erittäin ajankohtaisia: koulutuksen saavutettavuus, väestöhaasteet, työelämän tarpeet. Ne eivät ole vanhentuneet. Ja nyt ne ovat vahvemmin kaikessa keskustelussa mukana.

Lue lisää: Koulutus palveluna -projektin loppuraportti

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*