Parikkalan patsaspuiston toiminnasta yrittäjähenkistä
Veikko Rönkkösen luoma ITE-taidekokoelma käsittää 500 patsasta. (Kuvat: Ville Miettinen)
Parikkalan patsaspuiston toiminta siirtyy osuuskuntalaisten vastuulle. Samalla toiminta muuttuu talkootyöhön perustuvasta yrittäjähenkisemmäksi.
Veikko Rönkkösen luoman taidepuiston hoidosta ja matkailukäytöstä alkavat vastata osuuskunnan kautta toimivat Kimmo Heikkilä ja Atte Paju. Graafikko Heikkilä on toiminut aikaisemmin patsaspuiston kehittämishankkeessa. Puiston omistajan, teollisuusneuvos Reijo Uusitalon kanssa allekirjoitettu sopimus astuu voimaan lokakuun alussa.
Parikalan Patsaspuiston kannatusyhdistys on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen taiteen tohtori Minna Haverin ja varapuheenjohtajaksi lehtori Anneli Pulkan. Yhdistyksen tehtävät painottuvat jatkossa Patsaspuiston aatteelliseen ja taloudelliseen tukemiseen.
Puiston kehittämishanketta aiemmin vetänyt Maaseudun Sivistysliitto on valmistelemassa ITE-taiteeseen liittyvää kylämatkailuhanketta, jonka on suunniteltu kohdentuvan osittain myös Patsaspuistoon.
– Veijo Rönkkösen kuoltua toteutimme Kärki-Leaderin rahoittaman veistospuiston pelastamishankkeen ja toivoimme, että puisto voisi joskus tarjota työllistymistä yritys- tai osuuskuntamuotoisille toimijoille. Nyt on tuon rohkean askelen aika. Sen myötä voi tulla muitakin elinkeinollisia piristysruiskeita alueelle, sanoo MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallioinen.
Parikkalan patsaspuistossa käy vuosittain kymmeniätuhansia vierailijoita. Viidensadan betonipatsaan ja satojen kasvilajien puisto on suomalaisen ITE-taiteen mittavimpia kokonaisuuksia ja tunnettu myös kansainvälisesti. Rönkkösen (1944-2000) patsaat viideltä eri vuosikymmeneltä.
Puiston ylläpidon kustannukset on saatu katetuksi vapaaehtoisilla pääsymaksuilla, toiminta-avustuksilla, omistajan panostuksilla sekä kannatusyhdistyksen talkootyöllä ja jäsenten lahjoituksilla.
