Paritanssikurssi jää pitämättä – kansalaisopistojen arki säätämistä ja varasuunnitelmia
Koska saa tanssia? Kurssiohjelmissa on edelleen poikkeuksia. Kuva Pixabay
– Erittäin hankalaa on ollut. Kaikkein hankalimmaksi tilanteen on tehnyt se, että tulee määräys, joka kumotaan kolmen päivän kuluttua. Tällainen on aivan järjetöntä, miten tässä voi suunnitella?
Kommentin esittää Parikkalassa ja Rautjärvellä toimivan Simpelejärven opiston rehtori Timo Toivonen.
Hän kertoo, että pienellä opistolla on ollut poikkeusaikana hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on ollut se, että ryhmäkoot ovat normaalistikin melko pieniä. Lähiopetuksen järjestäminen onnistui niissä helpommin kuin suurissa ryhmissä. Huono puoli taas on se, että myös resurssit ovat pienet.
– Kaikki opettajat ovat tuntiopettajia, meillä ei ole opistossa yhtään vakituista opettajaa. Emme voi velvoittaa heitä kehittämään etätyömenetelmiä, voimme ainoastaan toivoa, että tarvittaessa he siirtävät kurssit omien taitojensa mukaan etäopetukseen.
Kun kursseja ja opetusta jouduttiin koronan takia ajamaan alas, opisto maksoi keskeytyksen jälkeen kahden viikon palkan, jotta opettajat ehtivät hoitaa keskeneräisiä töitään ja esimerkiksi jakaa materiaalia oppilailleen.
Tänä syksynä Simpelejärven opistossa on tarkoitus olla lähiopetuksessa. Tästä huolimatta opettajille tarjotaan muutaman viikon kuluttua koulutusta etäopetuksen käytännöistä, ja etäopetuksen valmiuksia aiotaan kehittää edelleen.
– Meillä on etäopetukselle tilausta muutenkin, sillä toimimme laajasti kahden kunnan alueella. Osalla ihmistä on opiston pisteisiin pitkät matkat, eivätkä kaikki edes pääse kunnolla liikkeelle.
– Mutta toisaalta kansalaisopistoilla on sosiaalinen tilaus. Ihmiset haluavat tavata toisiaan. Erityisen tärkeää tämä on ikäihmisille.
Hän toivoo, että ihmiset uskaltautuisivat mukaan opetukseen. Viime vuonna ilmoittautuneita oli 30 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Koronauutiset olivat säikäyttäneet ihmiset pysymään kotona.
– On heitä nytkin peloteltu. En osaa vielä sanoa, kuinka osallistujamäärän tänä syksynä käy.
Opettajien selkänahasta
Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen sanoo, että tämä syksy on helpompi kuin kevät 2020, jolloin suunniteltiin edellistä kansalaisopistojen kautta.
– Nyt on kokeiltu ja harjoiteltu etäopettamista. Mutta on sanottava, että tilanne eri kansalaisopistoissa vaihtelee. Yhtä ja samaa linjaa on vaikea sanoa, mutta kaikki me toivomme, että voisimme päästä lähiopetukseen.
Nuottanen sanoo toisaalta iloitsevansa, että etäopetus ja verkossa toimiminen ovat kehittyneet nopeasti – vaikka kehitystä on nyhdetty opettajien selkänahasta.
– Tilanne ei ole täysin epätoivoinen. Alkushokin jälkeen suunnittelu ja kehittäminen on saatu vauhtiin.
Keväällä kun nyt alussa olevaa lukukautta suunniteltiin, tulevasta ei ollut varmaa tietoa. Jotkut opistot keksivät lisätä kurssioppaisiin merkinnän kursseista, jotka on tarkoitus aloittaa lähiopetuksessa mutta jotka voivat muuttua verkkokursseiksi.
– Opistot ovat löytäneet verkkokurssien avulla kokonaan uusia opiskelijoita, mikä on tietysti ilahduttavaa. Mutta toisaalta pois on jäänyt niitä, jotka eivät syystä tai toisesta halua opiskella tai harrastaa verkon kautta.
Hän on kuullut maan pohjoisosista viestiä, että opiskelun into ei olisi palaamassa. Toisaalta Etelä- ja Keski-Suomesta on kuulunut, että patoutunut tarve on purkautumassa ja mukaan on tulossa satoja tai sitäkin enemmän opiskelijoita kuin mitä aiempina vuosina.
Uuteen normaaliin sopeuduttava
Nuottanen on elokuun aikana kiertänyt eri opistoja jonkun verran ja korostanut, että koronalla ei voi loputtomiin perustella asioiden tekemättä jättämistä. Toiminnan kehittäminen ei voi olla ”sitten kun korona on ohi” -tekemistä. Nyt eletään uutta normaalia, johon on sopeuduttava.
Kansalaisopistojen korona-ajan kuluja ja tulonmenetyksiä on korvattu korona-avustuksilla. Niitä jaettiin 5,5 miljoonaa euroa kahteen kertaan.
– Nyt on kolmas kierros haussa, ja avustusta voi hakea elokuun loppuun asti.
Kaikkia opetustunteja ei ole pystytty pitämään. Opetusministeriön kanssa neuvotellaan parhaillaan, ettei tällä olisi vaikutusta tuleviin suoritemääriin.
Optimistista suunnittelua
Järvilakeuden opisto toimii Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Opiston rehtori Leea Keto sanoo, että opiston syksyn ohjelmaa on suunniteltu optimistisesti. Opisto aloittaa ensisijaisesti lähiopetuksessa, mitä palautteen perusteella kovasti toivotaan.
– Olemme pystyneet pitämään opetuksen hyvin käynnissä poikkeusaikana. Ryhmäkokoja on pienennetty, tiloja suurennettu ja muutettu etäopiskeluksi. Jouduimme perumaan vain harvoja kursseja.
Keto huomauttaa, että opiston hallinnossa työ on ollut yhtä säätöä. Ylimääräistä aikaa on mennyt valtavasti alati muuttuvan tilanteen hallintaan.
Hän toivoo, että syksy olisi mahdollisimman normaali.
– Olen korostanut, että vaikka tautitapauksia on enemmän, niistä vakavia ei ole paljon. Meillä opiskelijoista iso osa on eläkeläisiä, jotka ovat saaneet kaksi rokotetta. Oletan, että heitä on tulossa mukaan sosiaaliseen elämään.
Viime syksynä ilmoittautuneita oli aiempaa vähemmän mutta pudotus ei ollut ratkaiseva. Keto arvelee, että tilanteessa auttoi opiston hajautettu toiminta kylätaloilla ja kouluilla. Niihin oli helppo tulla ja ryhmäkoot pysyivät kohtuullisina.
Vaikka toimintaa on pyöritetty läpi kriisiajan, tartunnat eivät ole levinneet. Yli sadasta tuntiopettajasta vain yksi sairastui perheestä saadun tartunnan takia, mutta hän ehti eristää itsensä eikä kukaan kurssille osallistuneista saanut tartuntaa.
Keto on huomannut, että moni opettaja tuntuu stressaavan sitä, voivatko kurssilaiset olla koolla ja millaisia rajoituksia on tulossa.
– Olen yrittänyt rauhoitella, että kyllä me saamme tavalla tai toisella toiminnan pyörimään. Mutta ymmärrän tuntiopettajia. Heille on oleellista, että kurssit toteutuvat. Onneksi olemme pystyneet tarjoamaan heille töitä.
Keto sanoo, että häntä hiukan jännittää. Opiston ilmoittautumiset alkavat verkossa sunnuntaina ja toimistolla ensi maanantaina. Perinteisesti suosituimpia opiston kursseja ovat olleet eri liikuntakurssit.
– Korona-aikaan suosittuja ovat olleet myös älykännykkäkurssit. Olemme antaneet yksityisopetusta, ja paikalle on voinut tulla myös pariskunnittain. Tätä opetusta on tarjolla jo ensi viikolla. Hienoa, että etenkin eläkeläiset ovat osallistuneet opetukseen. Älykännykkä avaa mahdollisuuksia muuhunkin osallistumiseen.
Opetusta kahden sairaanhoitopiirin keskellä
Puulan seutuopiston rehtori Mirka Savolainen sanoo, että seutuopistossa on niin ikään tarkoitus aloittaa lähiopetuksessa. Puulan seutuopisto toimii Joutsassa, Kangasniemellä ja Toivakassa.
– Taitaa kaikkien huulilla olla nyt sana hyvinvointivaje. Sitä pyrimme nyt paikkaamaan. Pidämme ryhmäkoot maltillisina ja turvavälit ja hygienia-asiat kunnossa.
Puulan seutuopistossa on pitkä ilmoittautumisaika, ja kursseille voi ilmoittautua parhaillaankin.
– Hirmuista ryysistä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut.
Ilman säästöä ei ole selvitty täälläkään. Seutuopisto toimii kahden sairaanhoitopiirin alueella Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Tilanne on pulmallinen, jos omassa kunnassa korona on hyvin aisoissa mutta Mikkelissä tai Jyväskylässä ei ole.
– Tarvitseeko pienissä kunnissa silloin mennä mukaan rankempiin rajoituksiin? Toisaalta ymmärrän, että riski on meilläkin, sillä ihmiset käyvät töissä isommissa kaupungeissa.
Alueen asukkailta on tullut viestiä, että he kaipaavat normaaliin arkeen paluuta ja ovat hyvillään seutuopiston kursseista. Myös opettajilla tahto järjestää opetusta, vaikka tilanne hankaloituisi.
– Paritanssikurssia oli toivottu, mutta sitä emme vielä tarjoa. Odotamme tilanteen kehittymistä. Paritanssissa on hankala pitämään turvavälejä.
Kansalaisopistojen liitolla on Youtube-video, jolla houkutellaan suomalasia takaisin kansalaisopistoon.
Kyllä nyt on vain niin, että kulkutautia on keskuudessamme. Se ei katoa ilman tiukkoja rajoituksia ja niitä on noudatettava miellyttipä tai ei.
Nyt on tullut aivan liiaksi väsymystä koronan vastaisessa taistelussa. Jotta kulkutauti saadaan kukistettua, tarvitaan turnauskestävyyttä!