Ruotsin kielen osaaminen on heikentynyt, kun pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta ─ Poikien kiinnostus ja kielitaito selvästi tyttöjä heikompaa
Lukion päättötodistuksessa ruotsin kielessä arvosanaan kahdeksan yltää miehistä noin 20 prosenttia, kun naisten vastaava osuus 40 prosenttia. (Kuva: Pixabay)
Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kirjoittajamäärät ovat pudonneet huomattavasti sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettiin ylioppilastutkinnosta vuonna 2004.
– Selvitys osoittaa huolestuttavasti, että erityisesti ruotsin kielen osaaminen on selvästi heikentynyt sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta kevään 2025 ylioppilaskirjoituksista alkaen, sanoo opetusministeri Anna-Maja Henriksson opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.
Henrikssonin mukaan on tämän vuoksi hyvä, että syksystä 2024 alkaen B1-ruotsin opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksen 7. luokalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle luovutettiin torstaina 21. maaliskuuta sen teettämä selvitys siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen (finska) pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen.
Prosentuaalinen lasku ruotsin kielen kokonaiskirjoittajamäärässä oli vuodesta 2004 vuoteen 2009 kaikkein jyrkintä (42 prosenttia). Sen jälkeen lasku on jatkunut tasaisempana. Kirjoittajamäärä jäi ensimmäisen kerran alle 12 000:n vuonna 2023.
Naisten ja miesten väliset erot ruotsin kielen ylioppilastutkintoon osallistumisessa ovat suuret. Miehistä kokeeseen osallistui vuosina 2017─2022 noin 21─26 prosenttia, kun naisten osallistumisprosentti on vaihdellut 43─55:n välillä.
Myös lukion päättötodistusten ruotsin arvosanoissa näkyvät selkeät erot naisten ja miesten välillä. Arvosanaan kahdeksan (8) yltää miehistä noin 20 prosenttia, kun naisten vastaava osuus on reilut 40 prosenttia.
Selvityksen mukaan monella opiskelijalla on nykyään haasteita suorittaa ruotsin opinnot korkeakouluissa.
Suullinen koe kirjoituksiin
Yhteisinä toimenpide-ehdotuksina selvityksessä nostetaan esille muutamia keinoja. Esimerkiksi ylioppilastutkintoon pidetään tärkeänä saada suullinen koe mukaan mahdollisimman pian. Korkeakouluille ehdotetaan luotavan valtakunnalliset suositukset yhdenmukaisista arviointikäytänteistä ja -kriteereistä opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.
