Selvityshenkilöt esittävät opettajarekisterin perustamista – Kuntaliitto: Rekisteri jättäisi työn ja kustannukset koulutuksen järjestäjille
Keskitetty rekisteri ei toisi yhtään lisää opettajia, eikä tukisi oppilaiden tai opiskelijoiden oppimista ,koulutuksen järjestäjien kannanotossa todetaan. Kuva: Timo Aalto
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama selvitystyöryhmä esittää, että opettajarekisteriä alettaisiin kehittää vaiheittain etenemällä.
Selvittäjien mukaan rekisteriä puoltaa yleinen etu.
Rekisterin tarvetta perustellaan sillä, että opettajien työtehtävistä, kelpoisuuksista ja alueellisista tarpeista ei ole tällä hetkellä riittävän luotettavaa ja ajantasaista tietoa. OKM:n mukaan luotettavaa tietoa tarvitaan koulutuksen ennakointiin, seurantaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Opettajarekisteristä saatavalla tiedolla edistettäisiin selvityksen mukaan myös koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Eri koulutusasteiden näkökulmat ja tiedonkeruun ongelmat poikkeavat toisistaan.
Ensimmäisessä vaiheessa uusi rekisteripohjainen opettajatiedonkeruu koskisi esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta. Toisessa vaiheessa tarkasteltaisiin rekisterin laajentamista kattamaan varhaiskasvatus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö sekä taiteen perusopetus. Kolmannessa vaiheessa harkittaisiin rekisterin laajentamista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tässä vaiheessa voitaisiin kehittää tiedonkeruuta myös henkilöiden työuran aikaisesta täydennyskoulutuksen määrästä ja laadusta.
Selvitysryhmän mukaan opettajarekisterin kustannukset olisivat merkittävät. Perustamiskustannusten arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa euroa ja kehittämistyön vievän aikaa noin viisi vuotta. Lisäksi rekisterin vuosittainen ylläpitokustannus voi selvityshenkilöiden mukaan kohota noin 500 000 euroon ensimmäisten ylläpitovuosien aikana.
-Kustannusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia, koska tarkempi kustannusarvio eri järjestelmien osalta vaatisi arkkitehtuuriarvioiden tekemistä, OKM:n tiedotteessa todetaan.
Opettajarekisteri vaatisi opettajien tietojen keräämistä paikallistasolla, mikä aiheuttaisi lisätyötä niille tahoille, jotka tallentavat tiedot tietojärjestelmään. Ratkaistavia asioita olisi alkuvaiheessa myös erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen ja muun muassa opettajakelpoisuuksiin liittyvät erilaiset kysymykset.
Kuntaliitto onkin ilmaissut huolensa siitä, että niin rekisterin kustannukset kuin sen vaatima työ jäävät koulutuksen järjestäjien kontolle.
– Mikäli asiaa haluttaisiin edistää, on jo lainkin mukaan selvää, että uusista velvoitteista aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille ja koulutuksen järjestäjille, koulutuksen järjestäjiä edustavien järjestöjen edustajat muistuttavat.
Kuntaliiton lisäksi kannanotossa ovat mukana KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, Sivistystyönantajat, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO.
Koulutuksen järjestäjät näkevät rekisterin tuoman hyödyn kustannuksiin nähden pienenä.
– Laaditussa selvityksessä jää perustelematta, mikä tärkeimmäksi mainittu julkinen etu keskitetyssä rekisterissä olisi. Rekisteristä saatavat mahdolliset hyödyt vaikuttavat syntyviin kustannuksiin nähden pieniltä. Lainsäädäntötyön aloittaminen edellyttäisikin rekisteriin liittyvien asioiden pitkäjänteisempää ja syvällisempää selvittämistä, koulutuksen järjestäjien kannanotossa todetaan.
OKM:n selvitysryhmään kuuluivat OTM Henriikka Hannula, KTT Hannu Karhunen ja professori Jouni Pursiainen.
