Suomen kunnissa on keskimäärin kymmenen liikuntapaikkaa tuhatta asukasta kohden.

THL haluaa nostaa liikunnan kuntavaalikeskusteluun. Se painottaa, että liikunnan edistämiseen tarvitaan päättäjiltä tahtoa ja aktiivisuutta. Se varoittaa myös liikunnan maksuista.

Laitos muistuttaa myös liikunnan vaikutuksista talouteen sekä kansalaisten hyvinvointiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotka jäävät sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntien tehtäviin.

THL painottaa, että liikunnan harrastamisessa kysymys ei ole vain yksilön valinnoista vaan myös kunnan päätöksistä, joilla se luo edellytyksiä tai esteitä liikuntaan.

Laitoksen tietojen mukaan kunnissa on keskimärin kymmenen liikuntapaikkaa tuhatta asukasta kohden.

Aiempaa harvemmassa kunnassa harjoitusvuorot ovat liikunta- ja urheiluseuroille maksuttomia: lasten ja nuorten harjoitusvuorot koulujen liikuntasaleissa ovat ilmaisia 61 prosentissa kunnista.

Liikuntakysymykset näkyvät aiempaa yleisemmin kuntien strategioissa, 73 prosentissa.

Oppilaita kannustetaan liikkumaan koulupäivisin. muun muassa 55 prosenttia peruskouluista pitää pitkiä liikuntavälitunteja.

Eläkeläinen maksaa uimahallikäynnistä keskimäärin 3,5 euroa kerralta.

Kunnat kannustamaan

– Kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta voidaan edistää muun muassa kannustamalla ihmisiä liikkumaan vapaa-ajallaan sekä muovaamalla fyysistä ympäristöä ja asenteita työmatka- ja vapaa-ajan liikuntaa suosiviksi, THL toteaa

Kunnan keinoista THL luettelee liikuntapaikkojen riittävyyden ja saavutettavuuden sekä kävely- ja pyöräilyreitit.

– Liikunnan harrastamisen pitää olla mahdollista kaikille iästä, toimintakyvystä ja taidoista riippumatta. Myös asuinalueiden viheralueet ja koettu turvallisuus vaikuttavat myönteisesti kuntalaisten liikkumishalukkuuteen, THL esittää.

– Eriarvoistumista tulee estää tarjoamalla ilmaisia tai riittävän edullisia liikuntavaihtoehtoja kuntalaisille. Liikunnan maksullisuus ja harrastusten korkea hinta karsivat vähemmän koulutettujen, pienituloisten ja työttömien mahdollisuuksia liikuntaan.

Vspaa-ajalla liikkuminen lisääntynyt

THL muistuttaa, että Suomessa lasten ja nuorten fyysinen kokonaisaktiivisuus jää suosituksia alhaisemmaksi. Lapsuuden ja nuoruuden aikainen liikunta-aktiivisuus ennustaa aikuisiän liikkumista ja luo pohjan lasten ja nuorten hyvinvoivalle tulevaisuudelle ja työkyvylle.

Aikuisväestön vapaa-ajan liikunta on Suomessa lisääntynyt 1980-luvulta lähtien. Samaan aikaan työ- ja työmatkaliikkuminen ovat vähentyneet.

THL:n mukaan vain noin joka kymmenes aikuinen saavuttaa tämänhetkiset terveysliikuntasuositukset. Valveillaoloajasta vietetään noin 60 prosenttia paikallaan istuen tai maaten.

Liikuntaa edistävä kunta

THL on määritellyt liikuntaa edistävälle kunnalle kriteerit

  • Kunnassa on vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on edistää ja koordinoida liikuntaa.
  • Kunta, kuntalaiset, järjestöt ja yritykset toimivat yhteistyössä liikunnan edistämiseksi.
  • Päättäjät seuraavat kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden kehittymistä.
  • Asuisympäristö houkuttelee liikkumaan jalan ja pyöräillen. Ihmisillä on mahdollisuus spontaaniin ja organisoituun leikkiin, peliin ja kuntoiluun. Liikuntapaikat ovat esteettömiä.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittämättömästi liikkuville tarjotaan liikuntaneuvontaa.
  • Liikunnallista elämäntapaa tuetaan lapsuudesta vanhuuteen.
  • Suunnittelussa ja päätöksissä huomioidaan sosioekonomiset erot ja erilaiset tarpeet. Kunnassa on liikuntaryhmiä esimerkiksi ikääntyneille, työelämän ulkopuolisille tai maahanmuuttajille.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä