Valtaa keskitetään ministeriöön ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen muutossuunnitelmat on lähetetty lausuntokierrokselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan ja kyseessä on ministeriön toimialan suurin uudistus lähes 20 vuoteen.

Kunnat voivat jatkossakin järjestää ammatillista koulutusta joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Ammatillinen koulutus liittyy sekä koulutustehtävään että elinvoiman kehittämiseen. Kuntaliitossa esitystä pidetään pääosin hyvänä, mutta ongelmaksi koetaan kuntien ohjausvallan väheneminen ja rahoituksen huono ennakoitavuus.

Tavoitteeksi on kirjattu, että ammatillinen koulutus pystyy aiempaa paremmin ja ketterämmin vastaamaan maan taloudessa, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

Muutoksia on tulossa rahoitukseen ja hallintoon. Työpaikalla oppimisenosuutta lisätään.

Rahoitus perustuu nykyisin pääasiassa opiskelijamääriin. Tarkoitus on muuttaa rahoitusta niin, että puolet perustuisi opiskelijamääriin, 35 prosenttia suoritettuihin tutkintoihin ja jatkotutkintoihin. Loppuun 15 prosenttiin vaikuttaisivat opiskelijoitten sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin sekä opiskelija- ja työelämäpalaute.

Ammatillisen koulutuksen valtion rahoituksesta päätettäisiin vuosittain valtion budjetin yhteydessä, kun nykyisin rahoitus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin.

Rahoitusta yksinkertaistetaan ehdotuksessa niin, että oppilaitosmuotoisen koulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen nykyisin erillään olevat rahat yhdistetään samaan pottiin.

Samoin yhdistyisivät järjestämisluvat.

Koulutuksen järjestäjälle on tulossa oikeus tutkinnon myöntämiseen, kun nykyisin sen myöntää tutkintotoimikunta. Nykyinen jako perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin säilyy. Tutkintoja kuitenkin laaja-alaistetaan ja samalla erilaistentutkintojen määrää vähennetään. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin säilyy entisellään.

 

Kuntaliitto pääosin tyytyväinen

 

Kuntaliitossa uudistusta pidetään pääosin hyvänä, sanoo erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela.

Mutta ongelmiakin nähdään. Kunnat menettävät uudistuksessa valtaa.

– Uudistuksessa valtaa keskitetään opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä eduskunnasta että koulutuksen järjestäjiltä. Meidän mielestämme paikallistasolla pitää olla riittävästi päätösvaltaa järjestää koulutusta paikallisten tarpeitten ja olosuhteitten mukaan.

– Haluamme myös, että eduskunnalla on vahva ote kansallisesta koulutuspoliittisesta ohjauksesta.

Rahoituksen pitäisi olla ennakoitavaa ja läpinäkyvää, Kallio-Savela sanoo. Sitä se ei uudistuksessa hänen mukaansa olisi, ja tilanne huononisi selvästi nykyisestä.

Yhdeksi ongelmaksi ennakoitavuudessa hän sanoo, että kun rahoitus olisi suhteellista eli tuloksia verrataan muihin, se ei riippuisi vain koulutuksen järjestäjän omista toimista vaan siitä, mitä muut tekevät.

Kallio-Savela arvelee myös, että velvoite opiskelijoitten osaamisen näyttämisestä työpaikoilla saattaa olla epärealistinen.

Esityksen mukaan osaaminen osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtilanteissa.

– Entä jos ei löydy työpaikkoja, jotka ovat valmiita ottamaan näin mittavassa määrin nuoria ja aikuisia opiskelijoita osaamistaan näyttämään.