Kuva: Seppo Haavisto

Moni kunta on joutunut lomauttamaan henkilökuntaansa koronaviruksesta johtuvien talousongelmien vuoksi. Paljon arvostelua on saanut joidenkin kuntien päätös lomauttaa myös opettajia.

Tällä hetkellä Suomessa on 64 kuntaa, jotka ovat kohdistaneet opettajiin lomautustoimenpiteitä. Aikaisimmat lomautukset alkavat heti koulujen alussa. Lisäksi opettajia koskevat yt-neuvottelut ovat kesken 18 kunnassa.

Opettajien lomauttaminen on herättänyt närää erityisesti siksi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut osalle kunnista korona-avustusta opetustoiminnan turvaamiseksi. Avustuksen saanti edellyttää, ettei rahaa käytetä sellaisiin toimintoihin, joiden henkilökuntaa on lomautettu.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on vedonnut lomautuksia suunnitteleviin kuntiin ja muistuttanut, että lomauttajakunnalta voidaan periä takaisin valtionosuuksia.

 – Esitän vakavan vetoomuksen kuntapäättäjille, että nyt priorisoitaisiin lasten ja nuorten asemaa ja oikeutta opetukseen. Tämä on hetki, jolloin tarvitsemme varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia töissä, ministeri Andersson kommentoi aihetta Ylelle.

Osa kunnista on luopunutkin suunnitelluista lomautuksista, ja 109 kuntaa on päättänyt yt-neuvottelut ilman opettajia koskevia lomautuksia tai henkilöstövähennyksiä.

Oikaisuvaatimus lomautuksista hylättiin

Yksi opettajia lomauttavista korona-avustusta saavista kunnista on Miehikkälä. Kunta ostaa opetuspalvelunsa Vironlahden kunnalta, joten Miehikkälän opettajat ovat Vironlahden kunnan palveluksessa.

Osa työntekijöistä on pitänyt lomautuspäätöstä epäoikeudenmukaisena, sillä se asettaa Kaakon kaksikon sivistys- ja hyvinvointipalvelujen työntekijät eriarvoiseen asemaan; lomautus ei koske Vironlahden kunnan omia työntekijöitä. Lomautuksesta onkin tehty oikaisuvaatimus, jossa 28.8–30.8.2020 välille sijoittuvaa lomautusta vaaditaan kumottavaksi.

Miehikkälän sivistys- ja hyvinvointilautakunta on kuitenkin hylännyt oikaisuvaatimuksen 14. elokuuta 2020. Keskeinen näkemysero koskee lomautuksen syytä.

Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että lomautusten ensisijainen peruste on koronarajoitteiden vuoksi aiheutunut tilapäisesti vähentynyt työ. Opettajilla työt eivät kuitenkaan ole vähenneet. Oikaisuvaatimuksen vastineessa taas todetaan, että opettajien lomauttamisen pääasiallinen peruste, on taloudellinen sopeutustarve.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan mukaan lomautus ei myöskään vaikuta Miehikkälän varhais- ja perusopetukseen saamaan 27 000 euron avustukseen. Avustusta haettiin syyskuun alusta heinäkuun 2021 loppuun, kun lomautukset ajoitetaan elokuulle 2020. 

Lomautuksissa kyse tasa-arvosta

Miehikkälän kunnanjohtajan Arto Ylösen mukaan kunta päätti lopullisista lomautusperiaatteista 4. toukokuuta, kun koronavirus oli muuttanut huomattavasti aiempaa verotuloennustetta.

– Olisi ollut kunnalta edesvastuutonta olla pyrkimättä sopeuttamaan menokehitystä tulokehitykseen.

Miehikkälässä lomautukset koskevat kaikkia kunnan työntekijöitä. Pääsääntöisesti lomautukset kestävät kaksi viikkoa, ja myös kunnanjohtaja oli kesän aikana tuon ajan lomautettuna. Tietyissä lakisääteisesti turvattavissa tehtävissä lomautusaika oli lyhyempi – esimerkiksi opettajilla neljä päivää.

Ylösen mukaan yhtään työtehtävää ei kuitenkaan voitu jättää kokonaan lomautusten ulkopuolelle.

– Yhdenvertaisuuden nimissä lomautukset koskivat kaikkia kunnan työntekijöitä.

Myös Kuntaliitto on elokuun alussa korostanut, että opettajien lomautuksissa on kyse tasapuolisuudesta, kun kunnat tarkastelevat säästötarpeitaan. Lomautuksia kunnat tekevät vain pakon edessä. Välillä niihin kuitenkin joudutaan turvautumaan, sillä henkilöstökulut muodostavat lopulta kaksi kolmasosaa kuntien menoista.

– Kuntatalous on kokonaisuus, jossa harmilliset sopeutuspäätökset tulee tehdä aina kokonaisarvioon perustuen. Jos yksi toimiala suljetaan sopeutustoimien ulkopuolelle, se johtaa suurempaan sopeutustarpeeseen muilla kunnan toimialoilla, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina on muistuttanut.

Reina onkin toivonut, ettei opettajia lomauttaneita kuntia mustamaalattaisi.

– Kuntien syyllistäminen uuden lukuvuoden kynnyksellä ja yksittäisten kuntien leimaaminen on halpamaista propagandaa tilanteessa, jossa kuntapäättäjät ja viranhaltijat tekevät varmuudella kaikkensa selviytyäkseen tiukan talouden ja palveluvelvoitteiden ristipaineessa. On selvää, että valtion tukea kuntatalouteen ja pidättyväisyyttä lisävelvoitteissa tarvitaan myös jatkossa, jotta opetus- ja muut palvelut kyetään toteuttamaan.

 

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*