Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru jättää koulutuksen järjestäjäverkon karsinnan seuraavalle hallitukselle. Ministeri Kiuru esitteli tänään miten lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteita ja rahoitusta uudistetaan.

Koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkoston liittyvät uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Rakenneuudistuksella tavoitellaan 260 miljoonan euron vähennystä julkisiin menoihin.

-Seuraava hallitus ottaa kantaa siihen minkälaiseen järjestämisverkkoon mennään. Olisi ollut sula mahdottomuus lähteä siitä, että kenttä olisi juossut tämän rakenteellisen uudistuksen perässä niin, että he olisivat venyneet tähän aikatauluun. Minusta olisi kohtuutonta vaatia sitä meidän koulutusjärjestäjiltä niin nopeasti, että tämä hallitus olisi tehnyt päätökset. Me emme halua lopettaa yksiköitä, vaan turvata mahdollisuuden laadukkaaseen opetukseen, opetusministeri Krista Kiuru painotti.

Eurot toiminevat konsulttina, kun opetuksen järjestäjäverkostoa karsitaan. Ammatillisessa koulutuksella entistä suurempi osa koulutusjaksoista tapahtuu oppilaitosten ulkopuolella ja digitaaliset oppimisympäristöt vähentävät luokkahuoneiden tarvetta.

-Suomessa on noin tuhat koulutuksen järjestäjää ja kenttää kiertäessä on tullut selväksi, että lähestulkoon kaikilla koulutuksen järjestäjillä on kiinteistöjä, joille ei enää löydy käyttöä, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen myönsi.

Rahoitukseen muutoksia

Koulutuksen rahoitukseen on tulossa muutoksia jo nykyhallituksen päätöksillä. Uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön ammatillisessa koulutuksessa siirtymäajan jälkeen 2021 ja muussa koulutuksessa. Lukioiden osalta perusrahoitus on 49,9 prosenttia, ylioppilastutkintoihin ja lukion oppimäärän suorittamiseen liittyvä suoritusrahoitus 46,1 prosenttia ja loppu 4 prosenttia on ns. vaikuttavuusrahoitusta, jonka maksamisessa huomioidaan jatko-opintoihin sijoittuminen, keskeyttämisprosentti ja oppilastyytyväisyys.

Ammatillisessa koulutuksessa perusrahoitus on samalla tasolla lukio-opetuksen kanssa, mutta vaikuttavuus on kuusi prosenttia ja suoritusrahoitus 44,1 prosenttia.

-Opetuksen järjestämisessä saadaan säästöjä aikaan, kun siirrytään enemmän henkilökohtaistamaan opintoja. Kun ihmiset ovat voineet jo suorittaa toisen asteen koulutuksen aiemmin, niin miksi meillä opetetaan heille yhä uudestaan ne samat asiat toisen tutkinnon yhteydessä. On huomioitava opiskelijoiden aiempi koulutushistoria ja siirryttävä entistä enemmän näyttötutkintoihin, jolloin toista ammattitutkintoa suorittavan kohdalla opiskeluaika putoaa kolmesta vuodesta jopa vuoteen, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru arvioi.

Linkki opetusministeriön tiedotteeseen uudistuksesta

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Rakenneuudistuksella tavoitellaan 260 miljoonan säästöä ja sanotaan: “Me emme halua lopettaa yksiköitä, vaan turvata mahdollisuuden laadukkaaseen opetukseen “.

    Milloin tämä poliitiinen epärehellisyys loppuu ? Yksiköitä ja kiinteistöjä tullaan varmasti lopettemaan, koskee kaikkia julkisen sektorin yksiköitä, laatutaso tai ainakin saatavuus tulee tippumaan, se on näissä talkoissa selvää ja on hyväksyttävä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*