Demariryhmän johtoon valittu Eero Heinäluoma: EU:n kannattaa toteuttaa pieniä askelia ”pilvilinnojen” tavoittelun sijaan
© European Union / Fred Guerdin
Eero Heinäluoma tapasi viime viikolla Brysselissä alueiden komitean Suomen valtuuskunnan demarijäsenet Mikkel Näkkäläjärven ja Anne Karjalaisen.
BRYSSEL – Eero Heinäluoman mielestä EU:n kannattaisi tavoitella pienempiä askeleita eteenpäin kuin jättiharppauksia. Heinäluoma on yksi kolmestatoista suomalaismepistä, jotka aloittavat viisivuotisen toimikautensa Euroopan parlamentissa. Uuden parlamentin järjestäytymisistunto on huomenna 2. heinäkuuta.
Maltillisen uuden tavoittelun ohessa kannattaa laittaa toimeen sitä, mitä on aikaisemmin päätetty, Heinäluoma sanoo Kuntalehdelle. Heinäluoman mukaan EU:ssa on toisinaan tapana tavoitella ”pilvilinnoja”, ja sitten voi käydä niin, että tulokset jäävät ohuiksi.
– Minusta nyt jos koskaan olisi EU:ssa tarvetta suomalaiselle pragmaattiselle lähestymistavalle. Parempi pyy pivossa kuin 12 oksalla.
Euroopan parlamentin vaaleissa toukokuussa Heinäluoma sai Suomessa ennätyksellisen 128 000 äänen saaliin. Se on noteerattu myös Brysselissä.
– Kyllä poliitikot ovat aina kiinnostuneita, millaisella kannatuksella ollaan, ja jos on vahva tuki ollut kotimaasta, se kulkee käytäväpuheena eteenpäin.
Kova taistelu johtopaikoista
Heinäluoma valittiin juhannusviikolla parlamentin Sosialistien & Demokraattien -ryhmän taloudenhoitajaksi ja byroon jäseneksi. Ryhmän johdossa on 11 henkilöä. Vain Heinäluoman ja ryhmän puheenjohtajan Iratxe García Pérezin valinnat olivat yksimielisiä, muista johtopaikoista ryhmässä äänestettiin.
Heinäluoma kuvailee taistelua johtopaikoista parlamentissa ”äärimmäisen kovaksi”.
– On se Suomessakin kova, mutta täällä on vielä enemmän tahtoa ja pyrkimyksiä, kun on 28 jäsenmaata ja hyvin erilaisia kulttuureita.
– Jokaiseen paikkaan on lähtökohtaisesti paljon enemmän toiveita kuin mitä voidaan ottaa huomioon. Suurten maiden suurista delegaatioista tulevat ovat lähtökohtaisesti vahvemmissa asemissa.
Heinäluoman mielestä EU:n jokapäiväisessä työssä näkyy kaupunkien merkityksen tunnustaminen.
– Kaikkialla alueiden elinvoima tulee kehittyvistä kaupunkiseuduista. Erityisesti niiltä joilla on yliopistoja.
– Se on täällä sisäistetty jokapäiväisessä työssä paljon aikaisemmin kuin Suomessa.
Tämä sisäistäminen tarkoittaa Heinäluoman mukaan, että asiaa ei nähdä vastakkainasetteluna vaan siten, että kehittyvät kaupunkiseudut luovat edellytykset myös maaseudulle.
Laveampaa yhteistyötä kuin ennen
Menneet viikot ovat olleet tiiviitä poliittisten ryhmien järjestäytyessä ja tulevien viiden vuoden ohjelmallista työtä hahmotellessa. Heinäluoma muistuttaa, että asetelma poikkeaa aiemmasta, koska vaalitulos ei ollut niin selkeä kuin aikaisemmin.
– Se on pakottanut hakemaan laveampaa yhteistyötä. Se on minusta hyvä asia.
– Nyt keskustelussa on ollut neljä suurinta ryhmää, ne kaikki ovat myös EU-myönteisiä ryhmiä: EPP, demarit, liberaalit, vihreät. Neljän yhteistyö on täällä uutta ja se lyö leimansa kaikkeen. Odotukset ovat kovia. Katsotaan, mihin se johtaa.
Edessä on useiden erittäin tärkeiksi koettujen teemojen käsittely. Pankkiunioni tulisi saattaa loppuun, puolustusta ja turvallisuutta tulisi edistää. Heinäluoman mukaan ilmastokysymys on leimaa monen valiokunnan työtä.
– Valtaosa enemmistöstä on täällä sisäistänyt sen, että EU:n pitää näyttää suuntaa maailmalle ja vetää myös muita mukaansa. Se tulee olemaan ohjelmallisten keskustelujen iso teema.
Ja lisäksi EU:n olisi Heinäluoman mielestä pystyttävä näyttämään, että sen toiminta merkitsee positiivisia asioita tavallisen kansalaisen kannalta mm. työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksista huolehtimisen kautta.
Budjetti pistää höyhenet pöllyämään
Tänään alkaa Suomen puheenjohtajuuskausi, jonka aikana EU:n tulisi päättää monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027.
Euroopan komissio on esittänyt budjettiin merkittäviä lisäyksiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitukseen, muuttoliikkeen hallintaan sekä turvallisuus- ja puolustustoimiin. Huomattavimmat vähennykset komission ehdotuksessa kohdistuvat maatalouteen ja koheesiorahoitukseen.
– Siinä varmaan vielä höyhenet pöllyää, ennen kuin rahat on seitsemäksi vuodeksi jaettu, Eero Heinäluoma ennustaa.
Mikä mahtaa olla Heinäluoman näkemys niistä kolmesta vaaleilla valituista Katalonian edustajista, jotka eivät ole saaneet Espanjan hallitukselta valtakirjaa edustajantoimeensa Brysselissä?