Erottamisaikeet olivat kunnanjohtajalle järkyttävä yllätys – Kuntajohtajien kokemasta uhkailusta ja häirinnästä haetaan lisää tietoa tutkimuksella
Arkistokuva: Ville Miettinen
Kunnanjohtajan luottamushenkilöjohdon taholta kokema uhkailu tai häirintä on eräänlainen tabu, sanoo kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen
Joulun alla tuli sähköpostiviesti, jossa kerrottiin, että kunnan luottamushenkilöt olivat selvittäneet, miten kunnanjohtaja voidaan erottaa koeaikana.
Vaikka Pelkosenniemen kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen oli työnsä alkutaipaleella ehtinyt havaita, että päätöksenteon valmisteluun yritettiin vaikuttaa luottamushenkilöjohdon taholta, potkusuunnitelmat tulivat täysin ”puskista”. Hän oli saanut hyvää palautetta tekemästään työstä.
Vauhkonen koki viestin uhkaavaksi.
– Viestissä todetaan ilmenevän luottamuspulaa kunnanjohtajaa kohtaan, mutta ei esitetty perusteluja kahdesta pyynnöstäni huolimatta. Ilmoitin kunnanhallitukselle 18.12.2019 kokemastani uhkailusta, Vauhkonen kertoo Kuntalehdelle.
Seuraavana päivänä eli 19.12. kirjatussa kahden kunnanhallituksen jäsenen allekirjoittamassa aloitteessa puolestaan vaadittiin, että kunnanjohtajan virkasuhteen purkamista koeaikana aletaan valmistella kiireellisesti.
Kunnanjohtajalle tilanne oli sekä yllättävä että järkyttävä.
Luottamuspula ”puskista”
Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen tunnistaa tilanteen.
– Luottamuspula voi tulla nopeasti, ja kuntajohtajalle ”puskista”. Se on ollut viime aikojen kuvio, että tilanteet tulevat äkkiä, Karjalainen sanoo.
Viime vuonna ainakin Lemin, Kinnulan ja Karstulan kunnanjohtajat pistettiin vaihtoon luottamuspulan perusteella.
Joulukuun alussa kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoi Kouvolan Sanomissa kokeneensa epäasiallista käytöstä luottamushenkilöjohdon taholta. Lehti kertoi sähköpostivaihdosta, jossa Toikka kertoi kaupunginhallituksen puheenjohtajan vihjailleen kaupunginjohtajan työpaikan laittamisesta uudelleen hakuun.
Toikka oli jo kesäkuussa toivonut luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta rakentavaa suhtautumista edessä olevaan rankkaan syksyyn. Joulukuussa viranhaltijoiden jaksamisesta huolissaan ollut Toikka sanoi Kouvolan Sanomille, ettei ole missään edellisissä kuntatyöpaikoissaan kokenut vastaavaa epäasiallista käytöstä viranhaltijoita kohtaan, kuin mitä hän Kouvolassa on kokenut.
Viikkoa myöhemmin Kouvolan entinen kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kertoi samassa lehdessä kokeneensa uhkailua kaupungissa työskennellessään.
Joulun alla Kouvolan kaupunginhallitus päätti turvautua ulkopuoliseen apuun kaupungin työilmapiirin selvittämiseksi.
Mitä pitää sietää?
Kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta kuvailee eräänlaiseksi tabuksi tilannetta, jossa kunnanjohtaja kokee häirintää luottamushenkilöjohdon taholta.
– Ajatellaan, että duaalijohtamiseen sisältyy tiettyjä jännitteitä, ja osa niistä jännitteistä on tavallaan rakentavia ja luovia, osa on tällaisia tuhoavia.
Airaksista kiinnostaa, miltä taholta pitää sietää minkäkinlaista käytöstä. Sitä selvitetään kevään aikana Airaksisen vetämässä tutkimushankkeessa Sietämisen rajat – mikä on häirintää ja mikä uhkailua? Tutkimus kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kokemasta uhkailusta ja häirinnästä.
Aiemmissa kyselyissä on ilmennyt muun muassa, että nekin, jotka eivät ilmoita kokeneensa uhkailua ja häirintää, kuitenkin ilmoittavat erillisessä kysymyksessä kokeneensa uhkailun ja häirinnän ilmenemismuotoja.
– Kiinnostavaa on, mitä ihmisen pitää sietää. Miten johtavassa asemassa toimivat luottamushenkilöt tai johtavat viranhaltijat itse rajaavat sen, mitä pitää sietää? Airaksinen pohtii.
Hän sanoo, että kaikki eivät esimerkiksi ota vihapuhetta tai siitä puhumistakaan todesta.
– Minua kiinnostaa, miten se vaikuttaa ihmistenkykyyn tehdä työtään, ja miten he puhuvat siitä, miten se vaikuttaa työntekoon.
– Jos saataisiin ymmärrystä, minkälaisesta ilmiöstä on oikeasti kyse, vaikkapa työhyvinvoinnin, työkyvyn tai tällaiseen työhön hakeutumisen halukkuuden osalta, Airaksinen hahmottelee tutkimuksen tavoitteita.
Kysymys työhyvinvoinnista
Kysymys työhyvinvoinnista on akuutti myös Päivi Vauhkoselle.
Vauhkonen muistuttaa, että viranhaltija on riippumaton, ja asiat pitää esitellä puolueettomasti. Jos kokee painostusta, kyse voi olla viranhaltijalain näkökulmasta virkarikkeestä painostavalta osapuolelta.
– Tai sitten on työsuojelullinen näkökulma, joka minulla alkaa aktivoitumaan, kun työkyky menee.
Toinen Päivi Vauhkosen erottamista esittäneen aloitteen allekirjoittaneista, Pelkosenniemen kunnanhallituksen jäsen Antti Oikarinen, vas., sanoo Kuntalehdelle, että hän ei halua kommentoida tarkemmin, miksi Vauhkonen halutaan erottaa.
– Yleisellä tasolla voin sanoa, että en ole tyytyväinen hänen työnsä tuloksiin.
Tammikuun alussa Vauhkonen sai kunnanhallituksen puheenjohtajalta kutsun kuulemiseen, jossa ilmoitetaan, että työnantaja ei ole tyytyväinen työn tuloksiin.
Asiaa ei ole käsitelty kunnanhallituksessa. Kutsussa esitettiin perusteluita, joissa annettiin ymmärtää, että en ole valmistellut asioita luottamushenkilöiltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Syytöslistalla oli myös asioita, joissa oli kysymys kunnanhallituksen ja lautakunnan tekemistä päätöksistä.
Vauhkosen mukaan perusteluissa on myös epäasiallisia ja kunnianloukkaukseen viittaavia elementtejä.
Kuuleminen järjestetään 14. tammikuuta.
-Valmistautuessani kuulemiseen asianajajani kanssa olemme todenneet, että valtuusto ei ole edes määrännyt minulle koeaikaa. Tai jos toisin tulkitaan, on koeaika päättynyt viranhaltijalain mukaan jo 11. syyskuuta, Vauhkonen toteaa.
Faktat jyrätään
Kouvolassa joidenkin luottamushenkilöiden mukaan syy ilmapiirin huonouteen on rankassa syksyssä, kun kaupungissa on mietitty säästökohteita kaupungin kurjan taloustilanteen helpottamiseksi.
Kari Karjalainen sanoo kuntajohtajiin kohdistuneen häirinnän ja uhkailun liittyvän merkittävältä osin sote-uudistuksen pitkään ja kipeään kompurointiin.
– Talous ja uhkaava huoltosuhteen heikkeneminen on ihmisillä takaraivossa ja koko ajan pinnassa. Siitä puhutaan koko ajan, ja ratkaisua ei tunnu löytyvän.
– Tämä on ihan keskeisiä syitä paikallistasolla, kaiken kokoisissa kunnissa. Se tekee niin valtuuston, hallituksen kuin kuntajohtajan olemisen aika haasteelliseksi.
Toinen syy on ilmiö, jota Karjalainen kuvailee ”lyhyeksi tiedoksi”. Tunnepohjaiset reaktiot saattavat kerätä enemmän huomiota ja jyrätä faktoihin nojaavat argumentit.
– Kuntajohtaja voi jäädä faktojensa kanssa tunnepohjaisten ja hajanaisten juttujen viidakkoon.
– Päätöksentekoon tulee enemmän yhden asian ihmisiä, kuin viime vuosikymmeninä. Kapean sektorin edunvalvojia tulee lisää, ja se tekee haasteelliseksi kokonaisjohtamisen myös poliittisella tasolla, Kari Karjalainen arvioi.
Päivitys tilanteeseen (22.1.): Aloite Pelkosenniemen kunnanjohtajan erottamisesta raukesi
AIHEESTA AIEMMIN:
Kuntajohtajien häirintä kohdistuu erityisesti naisiin
Myös luottamushenkilöt häiriköivät kuntajohtajia
Kuntajohtajat pitävät alanvaihtoaikeita ymmärrettävinä
Kuulostaapa olevan aika huonot mahdollisuudet Pelkosenniemen kunnanjohtajalla jatkaa, vaikka saisi nyt jäädäkin. Lojaliteetti työnantajaa kohtaan ei näytä painavan mitään.
Oikarainen ja Suopanki ovat katkeria, kun Pyhälle järjestyi päivähoito.
Kuntalehden kannattaisi perehtyä Vauhkosen taustoihin mm Sodankylässä ja Härkätien kuntayhtymässä ja pohtia mistä syystä saa asiat aina sotkuun ja joutuu aina lähtemään. Vai onko vain niin että kaikki muut ovat väärässä ja yksi ainoa oikeassa.
Kuntalain sinäänsä varmaan hyvää tarkoittava kuntajohtajan irtisanominen luottamuspulaan perustuen on käytännössä osoittautunut kuntajohtajaa kyykyttäväksi ja hänen päätymiseensä ns. vapaaksi riistaksi.
Jouduin itse 20 vuoden kuntajohtajuuden jälkeen hallituksen puheenjohtajan ajojahdin kohteeksi. Hän ryhtyi muutaman viranhaltijamielensäpahoittajan ”tuösuojeluvaltuutetuksi” toimien samalla työnantajan edustajana ”työsuojelupäällikkönä”. Syntini olivat suuret, kuten mielipiteiden ja näkemysten esittäminen ja puheenvuorojen käyttäminen, vaatimukseni talousarvion, hallintosäännön yms. noudattamisesta sekä työyhteisön jäsenten vastuun kantamisesta.
Ikävintä oli, että prosessissa minut jätettiin täysin syrjään. Koin kiusaamisena, että puheenjohtaja toimi selkäni takana ja ohitseni, eikä minulle kerrottu mitään (vaikka pj. jopa valtuuston edessä muuta väitti). Puolentoista vuoden päästä irtisanouduin, koska olin menettänyt täydellisesti sekä työmotivaationi että luottamukseni työnantajaani että osaan työtovereistani.
Pahin seuraus oli luottamuksen menettäminen ihmisiin. Tätä en ole vieläkään, 3 vuoden jälkeen, saanut takaisin.
Lisää näitä kuntajohtajien luottamuspula erottamisia on tulossa tämän vuoden aikana. Taustalla on kuntien taloustilanne.
Kuntajohtajan on oltava ”kylmä, kolkko, iloton”. Nokkimisjärjestys on tehtävä selväksi heti kun virkaan menee.
Ristiriidat ovat hyvin harvoin yksinkertaisia. Jos kunnanjohtaja pitää iltakouluja, joissa luottamushenkilöt pääsevät aidosti kertomaan mielipiteensä (osallistava johtaminen), niin tuollaista tilannetta ei pääse syntymään. Olen luottamushenkilönä nähnyt monenlaisia kunnanjohtajia, osa heistä on valittu täysin poliittisin perustein kunnan valtapuolueen toimesta. Koeaika on koeaika, silloin on tehtävä tilannearvio, ei siinä mitään uutta ole. Niin me kaikki muutkin työntekijät ja esimiesasemassa olevat olemme koeajalla työ- tai virkasuhteen alussa. En tiedä, onko kyse toimittajan lauseesta, mutta jos kunnanjohtaja sanoo, että luottamushenkilö yritti puuttua valmisteluun, silloin kunnanjohtajalla ei ole osallistavan johtamisen (parhaisiin tuloksiin päästään sillä) taitoja, vaan on peiliin katsomisen paikka.
Kuntalain henki on, että viranhaltijat valmistelevat ja luottamushenkilöt päättävät. Jos ei valmistelu ole asiallista ja riittävää, asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Viime kädessä päätös tehdään äänestäen.
Isoissa asioissa, kuten merkittävät kaavamuutokset, talousarvio ja kuntastrategia, on aiheellista pitää luottamushenkilöille etukäteen jonkinlainen tiedotustilaisuus, jonka nimi voi olla iltakoulukin.
Jatkuvien iltakoulujen vaarana on, että ne vaarantavat ja halvaannuttavat valmistelua. Kaikkien mielipiteitä kun ei yleensä voida samaan asiaan yhdistää (kuten ”lakkautetaan xx koulu” tai ”ei lakkauteta xx koulua”).
Yksittäisten luottamushenkilöiden vaatimukset ”näkemystensä” huomioimisesta valmistelussa ovat kuntalain vastaisia, joten niistä ei missään nimessä pidä nostaa luottamuspula-ajojahteja. Erimielisyydet ratkaistaan äänestämällä, se on demokratiaa.