Hallituksen esitys eduskunnalle – Hillitsee pitkiä ulkoistussopimuksia ja suitsii uusia investointeja
Eksoten uusi K-sairaala otetaan käyttöön huhtikuussa. (Kuva: Ville Miettinen)
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen kuntien ulkoistuksia koskevan rajoituslain jatkamiseksi. Eduskunta sai hallituksen esityksen 30. marraskuuta.
Hallitus haluaa jatkaa vuonna 2016 voimaan astunutta lakia, joka rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Perusteena on sote- ja maakuntauudistuksen venyminen.
Väliaikaisen rajoituslain jatkoajan on tarkoitus alkaa vuoden 2018 alussa ja jatkua 2020 loppuun saakka.
Uudessa esityksessä ulkoistussopimusten ja investointien rajoituksia kiristetään. Hallitus haluaa asettaa kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisiin ja laajoihin sote-palvelujen ulkoistussopimuksiin irtisanomisehdon.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ehto olisi sisällytettävä sopimukseen aina silloin kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle. Maakunnalla olisi tällöin oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.
Lisäksi laki rajoittaa pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia, sekä merkittäviä sote-investointeja. Jatkossa luvan voisi saada vain jos investointi olisi välttämätön ja kiireellinen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseksi.
Jatkoa esitetään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetulle Paras-laille. Se velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut riittävällä väestöpohjalla. Paras-lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia, mutta sen halutaan jatkuvan vuoden 2019 loppuun.
Rajoitustoimia tiukennetaan siksi, että kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistussopimukset rajoittavat tulevan maakunnan mahdollisuutta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti.
Vastaavasti sairaanhoitopiirien nyt yleensä velkarahalla tekemät investoinnit uudisrakennukseen tai peruskorjaukseen tarkoittavat, että rakennukset ja niihin sidottu velkapääoma siirtyvät maakunnille riippumatta siitä, mikä todellinen tarve on tulevaisuudessa.
Lue myös:
Kuntakentällä kytee ulkoistusvimma: kunnat valmiina myymään äkkiä, jos palvelut uhkaavat lähteä
