Kittilän kunnanjohtaja erotettiin
Kittilän kunnan työntekijät kiinnittivät tukijulisteen valtuustosalon seinään. Kuvakaappaus Ylen lähetyksestä.
Kittilän kunnanvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan erottaa kunnanjohtaja Anna Mäkelän luottamuspulan takia.
Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys, vas., teki asiassa vastaesityksen ja piti erottamisen käsittelyn alkajaisiksi pitkän puheenvuoron, jossa hän perusteli, miksi erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan esitys pitäisi hylätä ja valiokunnan toiminta pitäisi lopettaa.
Vastaesitys hävisi äänin 4-23.
Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain tilapäisen valiokunnan esitys sekä valtuutettu Mika Kuuselan, kesk., esitys, että erottaminen pannaan täytäntöön välittömästi ja Mäkelä vapautetaan välittömästi tehtävästään. Kuuselan esitys voitti äänin 22-1, tyhjää äänesti 4.
Asian ratkettua Mäkelä piti lyhyen puheenvuoron, jossa hän kiitti valtuustoa mielenkiintoisista vuosista ja kiitti myös kunnan henkilökuntaa ja johtoryhmää.
– On ollut ilo ja etuoikeus saada työskennellä teidän kanssa. Näkemiin, Mäkelä sanoi.
Tässä taas yksi loistava esimerkki suomalaisen kunnallishallinnon kyvyttömyydestä ratkoa joskus kiusallisiakin asioita. Toisia suositaan – ehkä perusteettakin, ja toisia potkitaan – ehkä perusteettakin.
Onkohan niin , että demokratian varjolla maallikoille on annettu aivan liian paljon valtaa, ja kun tyhmyyksiä tehdään sopivan isolla joukolla, itse asia tuhraantuu huutamisen paljoudesta. Kittilässä kysymys oli kiusallisesta epäilystä kunnan osakkuusyhtiössä. Kunnanjohtajan tehtävä on valvoa kunnan etua ja ohjeistaa kunnan edustajia eri yhteisöissä. Äkikseltään ajatellen hän teki oman työnsä esimerkillisen hyvin, ja itseasiassa kansalaisoikeuksiinsakin kuuluvissa rajoissa. Miksi se riittäisi luottamuksen menettämispotkuihin? Ei taida olla lainkaan selvää, miten asia tulee päättymään. Kunnanjohtajuus on instituutio, johon kuuluu asema, vastuu ja velvollisuuksia. Nyt niiden merkitystä mitataan a la Kittilä. Toistaiseksi kaikki sympatiat ovat kunnanjohtajan puolella!
Kyvyttömyyden syöpä leviää kunnissa. Kuntia ei johda kukaan ja jos joku sitä yrittää, käy kuin Kittilässä, jossa liikutaan laittomuuden rajoilla eli hallinto-oikeudessa asia vasta ratkennee. Kiintoisaa seurannee myös Kittilän kunnanhallitukseen kohdistuvasta poliisitutkinnasta, jonka aloittaminen lienee erotetun kunnanjohtajan suurin ’synti’.
Mäkelää savustettiin ulos vuosi, Lavian kunnanjohtajaa yli puoli vuotta – ja Lavia pakkoliitetään Poriin muutaman viikon kuluttua.
Kuntaliitoskyvyttömyydessä Suomi alkaa olla omaa luokkaansa Pohjoismaista. Norjakin nyt aloittelee omaa kuntareformiaan, jonka Suomessa kuntaänkyrät ovat koettaneet ajaa karille eli Suomi vajoaa kuntaliitoskyvyttömyydessä Ranskan tasolle.
Minä olen sitä mieltä, että kunnanjohtajan pitää olla kuntansa näköinen ja johtaa kuntaa niin. Ei se ole mitään sooloilua. Kunnanjohtajana onnistuu kun onnistuu olemaan nostamatta itseään johonkin erityisasemaan.
Yrjö Eronen
Tuossa ylempänä joku kirjoittaa, että kunnanjohtaja ohjeistaa kunnan edustajia eri yhteisöissä. Noinkohan se menee?
Minun mielestäni tuo on kunnanhallituksen tehtävä. Oikeudesta tehdä rikosilmoituksia kunnan nimissä ovat muistaakseni asiantuntijat lausuneet, että johtajalla toki on mahdollisuus se tehdä. Mutta ettei se ole lainkaan suositeltavaa, että niinkin vakavassa asiassa toimii omin päin.
Iso kysymys on kai nyt se, minkälainen oikeus valtuustolla on erottaa kunnanjohtajaa jos luottamus on mennyt. Olen ollut ymmärtäväni, että kunnanjohtajan asema olisi nykyisin verrattavissa yksityisen yrityksen toimitusjohtajan asemaan. Tällöin se tarkoittaisi, että juuri luottamuspula olisi riittävä irtisanomisperuste.
Jos taas tarvitaan ”virkarikkeitä”, kuten muitten viranhaltijoiden osalta, niin lienee selvää, että kyseinen irtisanominen on lainvastainen. Puheet siitä, että valtuuston jäsenet joutuisivat korvausvastuuseen vaikuttavat muuten tuulesta temmatuilta. Onko koskaan missään kunnassa valtuusto joutunut edesvastuuseen päätöksistään? Kunnanhallituksen osalta tilanne on eri, jos se tekee lainvastaisia päätöksiä.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen aihe. Toivottavasti alan asiantuntijat ottaisivat näihin asioihin kantaa. Kittilän tapaus on ehkä eräiltä osin ainutlaatuinen. Mutta kunnanjohtajan vaihdoksia varmaan pohditaan vähän siellä sun täällä.
1990 luvulla kunnanjohtajan erottamisia/irtisanomisia pohdittaessa silloinen eduskunnan oikeusasiamies Jakob Söderman saattoi tasavallan hallitukselle tiedoksi näkemyksensä, että Suomi on ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILOn tietyn yleissopimuksen, jonka mukaan työntekijän erottamiselle tulee olla olennaiset, vakavat ja työntekijästä itsestään johtuvat syyt, ja että silloin voimassa ollut suomalainen lainsäädäntö kunnanjohjan irtisanomisesta ja sen tulkinta on ristiriidassa ILOn sopimusten kanssa. Tältä pohjalta Söderman lausui, ettei kunnanjohtajia erotettaessa riitä yksistään perusteluksi kategoorinen ”luottamuksen menetys”, vaan jos siihen vedotaan, samalla on esitettävä yksilöidyt yleisesti hyväksyttävät, olennaiset perusteet, mistä luottamuksen menetys johtuu. Muistaakseni Kuntalakia uudistettaessa tuo näkemys korostui mm hallintovalikunnan lausunossa, ja ydinasia on että luottamuksen menettämiseen perustuva irtisanominen on perusteltava hyväksyttävillä syillä. Mielivallalle ja makuasioille ei ole sijaa, ja kääntäen, on turha kuvitella, että parhaiten menestyvä kunnanjohtaja olisi ns mukava mies tai joojoo-myötäilijä, jolla ei koskaan ole omaa tahtoa tai näkemyksiä. Edellä Eronen taitaa sellaista pitää hyvän kunnanjohtajan mittapuuna, mutta näkemykseen on vaikea yhtyä. Toki noin voi tulla hyvin ja helposti toimeen, mutta viekö se kuntaa oikeasti eteenpäin ja onko se kunnanjohtajan oikea roolimalli, siitä voinee perustella olla muutakin mieltä. Joka tapauksessa kunnanjohtajan vahva ja aktiivinen ote työhönsä mieluummin etukumarassa kuin takakenossa ei voi olla luottamuksen menettämisen perustelu. On muistettava, että kuntalain mukaan kunnassa tulee olla valtuusto, hallitus ja kunnanjohtaja, ja se antaa kunnanjohtajalle legitiimin vahvan myös itsenäisen aseman. Ylijohtaja Juhani Nummela toi aikoinaan asiasta julkista keskustelua käytäessä vahvasti esille näkemyksen, että kunnanjohtaja on instituutio ja omalla tavallaan ”toimielin”, eikä hänen asemaansa pohdittaessa tule pidättäytyä pelkästään virkamies-katsantoon. Nummela puhui tuolloin viisaita.