Puheenjohtajan nuija ja tietokoneen hiiri ja näppäimistö valtuustosalissa.
Kunnanhallituksessa tulisi erottaa politikointi ja prosessi jossa hallitus toimii työnantanajana, Kuntaliitosta muistutetaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Johtajasopimuksia ei osata riittävän hyvin soveltaa epäluottamustilanteissa kunnissa, sanoo Kuntaliiton lakimies Annaliisa Oksanen

Oksanen kirjoitti johtajasopimuksen soveltamisen prosessiin liittyvästä huolestaan Kuntaliiton blogissa lokakuussa. 

Luottamuspula ja sen vaikutus kunnanjohtajan asemaan on noussut viime aikoina keskusteluun useissa kunnissa, joissa kunnanjohtaja on eronnut, erotettu tai joutunut muuhun haastavaan tilanteeseen. Harvinaisemmasta päästä on Ruokolahdelle valitun Anu Sepposen tapaus. Sepponen ei ehtinyt olla päivääkään töissä, kun Ruokolahden valtuusto katsoi hänen valintansa rauenneeksi, kun yhteisymmärrystä johtajasopimuksesta ei syntynyt. 

Oksanen toivoo, että kunnat panostaisivat johtajasopimuksen prosessiin ja selkeyttäisivät sopimuksia, jotta niiden soveltaminen sujuisi vaikeissakin tilanteissa.  

Lisäksi hän toivoo, että luottamushenkilöiden osaamiseen prosessissa panostetaan.  

Kunnanhallitus on kunnanjohtajan esimies ja myös vastuussa johtajan työhyvinvoinnista. Useimmiten kunnanhallituksen jäsenellä ei kuitenkaan ole kokemusta työnantajana toimimisesta. 

Politiikka mahtuu luottamushenkilöiden vastuuseen työnantajana todella huonosti, Annaliisa Oksanen muistuttaa. 

-Työnantajavelvoitteet tulevat lainsäädännöstä. Kun aletaan operoida työnantajana, politiikka istuu siihen huonosti. 

Sopimus selkeäksi

Oksanen on kiertänyt kunnanhallituksissa kertomassa johtajasopimuksen soveltamisesta: mikä asia sitoo kuntaa, mihin johtajasopimuksella onkaan sitouduttu. 

– Johtajasopimuksen sanamuodot ovat edelleen aika vaikeaselkoisia ja vaikeasti tulkittavia. Aina ei tiedetä, pitääkö asiasta ”koeponnistaa” valtuustossa äänestyksellä vai riittääkö, että hallitus operoi. Kuullaanko valtuustoryhmiä, vai miten selvitetään, Oksanen kuvailee haasteita. 

Tällaisten mahdollisten haasteiden kuvaaminen johtajasopimukseen selventäisi huomattavasti osapuolten asemaa ja prosessia.  

-Niitä tulisi miettiä jo siinä vaiheessa, kun johtaja tulee taloon, ettei sitten tarvitsisi arpoa, mitä sanamuoto tarkoittaa. Ne ovat kaikkein ikävimpiä tilanteita. 

Anu Sepposen tapauksessa Ruokolahdella sopimuksen ehtoja alettiin viilata, kun sovittuun virassa aloittamiseen oli enää viikkoja. Muutama päivä ennen sovittua aloittamispäivää Ruokolahden valtuusto muutti hallituksen jo hyväksymää sopimusta ehdoiltaan sellaisiksi, ettei virkaan valittu Sepponen hyväksynyt sitä. 

Luottamuspula voi tulla “puskista”

Kysymykset luottamuspulasta eivät ole ihan uusi ilmiö. Kolme ja puoli vuotta sitten Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö totesi Kuntalehden mielipidekirjoituksessaan kunnissa ”kuohuvan” nopeasti lisääntyneiden luottamuspulatapausten takia. 

Nyt kunnissa kuohuu taas, Rämö arvioi. Syiksi hän arvioi johtajaan kohdistuvia epärealistisia odotuksia ja kunnissa viime aikoina pahentunutta talouskriisiä. 

– Vaikeassa taloustilanteessa kuntajohtaja joutuu esittämään asioita, joista ei tykätä, ja se henkilöityy johtajaan ja alkaa purkautumaan.  

Kirjoittaessaan luottamuspulan anatomiasta Rämö oli Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, ja vuoden 2018 Kuntajohtajapäivillä hän esitteli johtajan tarkastuslistan asioista, jotka pitää huomioida, jotta vaikeuksia voisi ehkäistä. 

Joskus luottamuspula ja erottamisaikeet tulevat kunnanjohtajan tietoon täysin yllättäen. Näin kävi Pelkosenniemen kunnanjohtajalle Päivi Vauhkonen vuoden 2019 lopulla. Vauhkonen aloitti virkaatekevänä kunnanjohtajana maaliskuussa 2019, kesällä 2019 valtuusto vakinaisti hänen virkansa, ja joulukuussa 2019 tehtiin aloite, joka tähtäsi Vauhkosen erottamiseen luottamuspulan takia.  

Vauhkonen kuvaili tilannetta Kuntalehdelle yllättäväksi ja järkyttäväksi.

Lopulta aloite raukesi. 

Heidi Rämön mukaan ongelmatilanne voi tulla yllättäen, jos kunnanjohtajan kanssa ei ole käyty kehityskeskusteluja tai palautetta ei ole annettu. 

-Tulee täysi hiljaisuus, ja johtaja ei saa sitä tukea ja esimiehen ymmärrystä, jota pitäisi olla.  

Myös johtajalla vastuu keskustelussa

Toki voi käydä niinkin, että valittu johtaja ei sovikaan juuri tiettyyn kuntaan niin hyvin kuin on toivottu. Silloinkin tavoitteet kunnanjohtajalle pitää asettaa realistisesti sellaisiksi, että kunnanjohtaja voi viedä niitä eteenpäin.  

Jos sukset kuitenkin menevät ristiin, eteenpäin voi mennä myös rakentavasti. 

– Siinä kohdassa toivon, että politiikka rauhassa miettisi johtajan kanssa, että tilanne hoidettaisiin fiksusti ja inhimillisesti. Siinäkin tilanteessa pitäisi pystyä puhumaan ja käymään asioita läpi ja etsiä ratkaisua, Heidi Rämö sanoo. 

Useissa niistä tapauksista, joihin Rämö perehtyi omaa tarkastuslistaansa laatiessaan, asioista ei ole pysähdytty keskustelemaan. 

– On menty virallisiin kokouksiin, mutta ei ole aitoa kohtaamista ja keskustelua. 

-Myös johtajalla on vastuu pyytää ja järjestää keskusteluaikaa ja -tilaa. Molemmilla puolilla on vastuu huolehtia, että keskustellaan, Heidi Rämö muistuttaa. 

Somessa bensaa liekkeihin

Myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on kiinnittänyt huomiota johtajien lisääntyneeseen huoleen asemastaan. Karhunen kirjoitti asiasta blogissaan lokakuussa. 

Myös hän arvelee yhdeksi syyksi kuntatalouden tiukkaa tilannetta. Kuntavaalien lähestyminen voi olla toinen tekijä. 

Usein taustalla on sosiaalisessa mediassa esiintyvä ajoittain epäasialliseksi yltyvä keskustelu.  

-Sinne on heitetty bensaa liekkeihin, Karhunen kuvailee Kuntalehdelle. 

Somessa saatetaan esittää myös vääristeltyjä totuuksia tai tyystin vääriä tietoja asioista, jotka kunnassa herättävät keskustelua ja erimielisyyttä. 

– Olen niin väsynyt ja kyllästynyt, että olen päättänyt korjata tavarani täältä, kuvaili tuntojaan Kuntalehdelle Jaana Karrimaa reilut pari vuotta sitten, kun hän oli irtisanoutunut työstään Nousiaisten kunnanjohtajana.  

Karrimaan mitta tuli täyteen muun muassa tavasta, jolla Nousiaisten vesijohtoveden saastumisesta seurannutta kriisiä puitiin somessa. 

-Siellä haukutaan viranhaltijoita, valehdellaan ja vääristellään. Ollaan epärehellisiä ja käännetään asioita ihan merkilliseksi. Vaikken paljon sosiaalista mediaa seuraa, se on vienyt työn iloa, Karrimaa kuvaili Kuntalehden haastattelussa viimeisenä työpäivänään Nousiaisissa. 

Toimintaympäristö muuttunut

Minna Karhunen on toiminut sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajana eli työnantajana, että kaupunginjohtajana eli kaupunginhallituksen alaisena.  

-Kaupunginhallituksen puheenjohtajana kolahti se vastuu, joka työnantajana oli, Karhunen sanoo. 

Tätä kolahtamista pitäisi saada levitettyä.  

– Kunnanhallitus on esimieskollektiivi, jonka tehtävä on huolehtia myös kunnanjohtajan hyvinvoinnista, Karhunen muistuttaa. 

Niistä ajoista, jolloin Karhunen itse työskenteli kunnassa, työskentelyilmapiiri on hänen mukaansa muuttunut selvästi. 

-Julkisuus ja paineet lisääntyvät, sosiaalinen media, mediailmapiiri jossa haetaan vastakkainasetteluja, hän listaa muutoksien syitä. 

– Koko ajan mennään kovempaan, repivämpään suuntaan. 

Johtajasopimuksiin kuuluu nykyään usein yritysmaailmasta omaksuttu mahdollisuus erota ja saada tavallisesti 6-12 kuukauden palkkaa vastaava eroraha luottamuspulatilanteessa. 

– Mutta samalla toimintavapaus ei ole yhtä laaja kuin osakeyhtiön toimitusjohtajalla, Minna Karhunen muistuttaa. 

Luottamuspulan syyn oltava konkreettinen

Annaliisa Oksanen muistuttaa, että luottamuspulan syyn pitää olla sellainen, että kunnanjohtaja voi arvioida omalta kohdaltaan, mihin se perustuu. 

– Voi olla, että poliitikot kokevat, että he eivät saa tietoa. Voi olla ongelmia henkilöstöpuolella johtoryhmän kanssa, tai esittely voidaan kokea puutteelliseksi, voi olla käyttäytymisongelmia. Jotenkin syiden pitää olla konkreettisia. 

– Työnantajan pitää olla aktiivinen. Pitää olla selkeä, mihin luottamuspula perustuu. Mikään ”mutu-asia” ei ole hyvää työnantajapolitiikkaa. 

Olennaista on, että esimiesasemassa olevassa kunnanhallituksessa osataan erottaa politikointi ja prosessi. 

– Epäluottamuksessa politiikka vaikuttaa vahvasti, mutta kun prosessi vedetään, tilalle astuu työnantajan vastuu. Se vastuu on nimenomaan se, että prosessi on asianmukainen.  

Oksanen kannustaakin kuntia miettimään omien johtajasopimustensa sisältöä ja ennen kaikkea niiden merkitystä.  

– Johtajasopimuksia ei tehdä vain niitä tilanteita varten, kun kaikki sujuu, vaan ne ovat hyviä pelisääntöasiakirjoja myös vaikeimpien tilanteiden varalta. Niillä voidaan tehokkaasti myös ehkäistä ristiriitoja selventämällä työnjakoa, rooleja ja toimintatapoja. 

Lisää aiheesta:

Ruokolahden kunnanjohtajavalinta umpisolmussa – “Kunnan sopimuskäytännöt olisi hyvä olla läpinäkyvät ja ennustettavat”

Irtisanominen uhkaa jälleen Kolarin kunnanjohtajaa – Tikkala katsoo joutuneensa ajojahdin kohteeksi

Vallitseeko Lapissa “äijäkulttuuri”? – Sukulaisuussuhteilla väitetään olevan pohjoisessa iso painoarvo

“Uhkaillaan heti, jos joku ei saa esitystään läpi” – Heidi Rämö on todistanut läheltä päätöksenteon toimintakulttuurin muutosta

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*