Kuntajohtajien työhyvinvointia kartoitetaan kahden vuoden välein tehtävällä kyselyllä. (Kuva: Pixabay)

Kuntajohtajien arviot omasta työkyvystään ovat kutakuinkin yhtä hyvät kuin aiemmin, samoin stressintuntemukset ja tyytyväisyys.

Näin tiivistää Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tulokset uusimmasta kuntajohtajien työhyvinvointikyselystä.

Kysely toteutetaan kahden vuoden välien.

-Sanoisin, että kuntajohtajien työhyvinvointi ei ole parantunut, mutta se on pysynyt samalla tasolla. Se on hyvä, positiivinen tulos ottaen huomioon, kuinka paljon on kuntajohtajien vaihtuvuutta ja kunnan sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka haastavat kuntajohtajan työn.

Tuoreessa kyselyssä yli 90 prosenttia vastanneista on innostunut työstään, tuntee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään ja tuntee tyydytystä syventyessään työhönsä vähintään kerran viikossa.

Toisaalta 86 prosenttia kertoi kokevansa tekemättömien töiden painetta ja 71 prosenttia sanoi kokevansa, että laiminlyö kotiasioita työn vuoksi vähintään kerran viikossa.

Joka neljäs vastaaja ilmoitti tuntevansa stressiä melko paljon tai erittäin paljon.

Suurin osa vastaajista – 78 prosenttia – ilmoitti pitävänsä työkykyään hyvänä.

Ajankohtaisista asioista eniten negatiivisesti työhyvinvointiin vaikuttaa työvoiman saatavuus kunnassa. Sen arvioi vaikuttavan kielteisesti 58 prosenttia vastanneista ja myönteisesti vain 5 prosenttia.

Tätä haastetta kuntajohtajilta ei ole aiemmissa kyselyissä tiedusteltu.

-Se on suurin ajankohtaishaaste ja vaikuttaa työhyvinvointiin eri kokoisissa kunnissa ja riippumatta siitä, kuinka pitkä kuntajohtajakokemus on, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Vaikka häirinnän kokemukset olivat jonkin verran vähentyneet edellisestä kyselystä, julkinen keskusteluilmapiiri vaikuttaa kielteisesti työhyvinvointiin lähes joka toisen (47 %) vastanneen mielestä.

Sote-uudistus painoi joka kolmannen mieltä (34 % vastasi ”kielteisesti”).

Taloudella onkin positiivinen vaikutus

Yllättävänä voidaan pitää sitä, että perinteinen murheenkryyni eli kunnan taloustilanne vaikutti enemmän myönteisesti (43 %) kuin kielteisesti (30 %).

Talouteen liittyvien vastausten jakautumista ja nimenomaan talouden positiivista vaikutusta työhyvinvointiin Pekola-Sjöblom pitää merkittävänä tuloksena.

Marianne Pekola-Sjöblom. (Kuva: Kuntaliitto)

Vastauksiin vaikuttanee se, että kuntien tilinpäätökset ovat parina viime vuonna olleet odotettua positiivisempia kiitos erityisesti valtion koronatukien. Huolettomuus lieneekin väliaikaista.

-Tämä on varmasti välivaihe. Kunnan taloustilanne on aina se, joka puhuttaa eniten, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo ja arvioi, että tulokset ovat talouden kohdalla erilaisia jo parin vuoden päästä.

44 prosenttia kokenut häirintää ja uhkailua valtuustokaudella

Koettu häirintä ja uhkailu on edelleen kuntajohtajien keskuudessa yleistä. Vastanneista 44 prosenttia kertoi kokeneensa häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Osuus on pienempi kuin edellisessä kyselyssä 2020 (50 prosenttia) mutta suurempi kuin neljä vuotta sitten (41 prosenttia).

Yleisin häirinnän ja uhkailun tapa on asiaton palaute mediassa ja yleisimpänä syynä pidetään päätösten vastustamista.

– Vaikka asiatonta palautetta tulee erityisesti epäsuoraan ja median välityksellä, tulosten mukaan sanalliset uhkaukset ja aggressiot kasvosta kasvoihin ovat yleistyneet. Kun vuonna 2020 sanallisia uhkauksia, huutoa ja aggressiota kasvoista kasvoihin ilmoitti kokeneensa 39 prosenttia vastanneista, tuoreessa kyselyssä osuus oli 50 prosenttia vastanneista, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Epäasiallisuuksien vähentämisessä on todella tärkeässä roolissa koulutus – niin viranhaltijapuolella kuin erityisesti luottamushenkilöpuolella, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

-Osassa tapauksista kuntajohtaja joutuu sylkykupiksi asioissa, joihin ei todellakaan ole syyllinen.

Tulokset pääosin ilahduttavia

Selvistä työhyvinvoinnin haasteista huolimatta uuden kyselyn tulokset ovat yleisesti ottaen ilahduttavia ottaen huomioon, kuinka paljon on julkisuudessa on keskusteltu kuntajohtajien vaihtuvuudesta ja esillä on ollut mm. epäluottamustapauksia, sanoo Marianne Pekola-Sjöblom.

– Valtaosa vastauksista oli parempia kuin loppuvuodesta 2020 kun tehtiin edellinen kysely. Positiivista tuloksista huolimatta myös huolenaiheita riittää.

-Tämäkin osaltaan kertoo siitä, että tilanteet kuntajohtajien ja kuntien ja alueiden välillä vaihtelevat.

Kuntaliitto toteutti työhyvinvointikyselyn yhteistyössä Kevan ja Kuntajohtajat ry:n kanssa. Kysely lähetettiin kaikille Suomen kuntajohtajille poislukien pormestarikunnat. Kyselyyn vastasi 193 kuntajohtajaa (vastausprosentti 64).

Katso Marianne Pekola-Sjöblomin haastattelu (klikkaa kuvaa):

Lisää aiheesta:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*