Kuntaliiton johto uusiksi
Kuntaliiton johto vaihtuu perusteellisesti, jos presidentti Sauli Niinistö nimittää toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman Kelan johtajaksi, kuten Kelan valtuutetut esittävät.
Ensimmäisenä on määrä valita ensi perjantaina Kuntaliiton hallitukselle uusi puheenjohtaja eroavan Antti Lindtmanin, sd., tilalle.
Kesäkuussa on tarkoitus laittaa hakuun ainakin varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen, sd., paikka. Haatainen tuli valituksi eduskuntaan. Samalla julistettaneen auki toimitusjohtajan paikka, mikäli Niinistö on siihen mennessä nimittänyt Mäki-Lohiluoman.
Kuntaliitossa on toimitusjohtajan lisäksi kasi varatoimitusjohtajaa. Toinen on Timo Kietäväinen, kesk.
Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajien tehtävät ovat seitsenvuotisia, ja kaudesta on jäljellä kaksi vuotta.
Auki tulevat paikat voidaan täyttää jäljellä olevaksi kaudeksi. Mutta kun kaksi kolmesta jättää tehtävänsä, on mahdollista, että asetelma rakennetaan kokonaan uusiksi, ja koko johto valitaan nyt seitsemäksi vuodeksi. Uudelleenjärjestelyyn voi liittyä myös hallituksen puheenjohtajuus. Tosin se tehtävä on tarkoitus täyttää jo tällä viikolla.
Jos viranhaltijajohtoa jaetaan uudelleen, Kietäväinen on hyvin mahdollinen Mäki-Lohiluoman seuraaja.
Kuntaliiton koko johto perustuu kuntavaalien tulokseen. Johtotehtävät on jaettu kuntavaalien kolmen suurimmanpuolueen kesken. Toimitusjohtaja on kokoomuksesta, hallituksen puheenjohtaja sosiaalidemokraatti ja valtuuston puheenjohtaja keskustan Mauri Pekkarinen.
Viranhaltijajohdossa ovat samat kolme puoluetta eli kokoomuslainen toimitusjohtaja sekä keskustalainen ja sosiaalidemokraatti varatoimitusjohtajina.
Jos sosiaalidemokraatit valitsevat hallituksen uuden puheenjohtajan istuvan hallituksen jäsenistä, vahvoilla on kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, joka on edustanut näkyvästi Sdp:tä kunta-asioissa. Mutta hallituksessa puoluetta edustavat myös kansanedustaja Sirpa Paatero, joka ehti saada ministerikokemustakin, sekä Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi.
Perussuomalaisillakin on varmasti kiinnostusta Kuntaliiton johtopaikoille. Mutta nousu paikkamäärältään toiseksi suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa ei vaikuta ainakaan suoraan Kuntaliitossa.
Eli poliittinen sulle -mulle pelehtimen jatkuu, vaikka jäsenkirjavalintojen ajan piti olla ohi.
Lähtevistä johtajista ei jää muuta kuin muisto. Löytyisiköhän nyt johtajia, joista jäisi tekemisen jäljet, kuten takavuosien johtajat tehtävänsä hoitivat.
Kuntaliiton tulisi olla kuntien edunvalvoja ja niiden kattojärjestö. Vaan ei ole ollut aikoihin. Liitosta on tullut puolueiden ja ministeriöiiden etäispääte, joka tekee mitä käsketään, ei sitä, mitä kuntien hyväksi tulisi tehdä. Onkohan siinä yksi olennainen syy kuntien heikkoon tilaan?