Suojan saaminen kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin, muistutti Kimmo Lehto Kuntamarkkinoiden studiokeskustelussa. Kuva: Ville Miettinen

Talebanin valtaannousu ja sen aiheuttama yhteiskunnallinen mullistus Afganistanissa ei tämänhetkisen tiedon mukaan näytä aiheuttavan suurta maahantuloa Suomessa tai muualla Euroopassa, sanoo tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta (Migri).

Vaikka Afganistanin tilanne ei tällä hetkellä näy maahantulona Suomessa, tilanne voi muuttua nopeastikin, Lehto sanoo Kuntalehdelle.

– Tilannetta seurataan yhdessä rajavartiolaitoksen, sekä sisä- ja ulkoministeriön kanssa. Esimerkiksi verrattuna vuoteen 2015 on huomattavasti parempi ennakkovaroitusjärjestelmä, tiedetään missä ihmiset liikkuvat ja mihin päin he ovat mahdollisesti menossa.

Vuosina 2015-16 Suomeen saapui runsaat 30 000 turvapaikanhakijaa. Sen jälkeen määrä on pienentynyt huomattavasti ja ollut noin 2 500 vuodessa. Korona on entisestään vähentänyt tulijoiden määrää.

– Suomeen on tullut hyvin vähän afgaaneja tai ylipäänsä turvapaikanhakijoita alkuvuodesta, Kimmo Lehto kertoo.

Keväällä turvapaikanhakijoita tuli noin 45 per kuukausi, kesällä määrä kasvoi runsaaseen sataan kuukaudessa.

Afganistanista, Kabulin lentokentältä evakuoiduista yli 100 000 ihmisestä runsaat 400 päätyi Suomeen.

– Heistä valtioneuvoston oleskeluluvan on saanut noin kaksisataa, Suomen kansalaisia tai oleskeluluvan jo aiemmin saaneita on noin sata ja turvapaikanhakijoita on evakuointien myötä tullut vähän yli 80.

– Näköpiirissä ei ole nyt isoa aaltoa, mutta maailma voi muuttua nopeastikin.

Lehdon mukaan Afganistanista ulos ja ilmeisesti myös Afganistanin sisällä liikkuminen on rajoitettua pääsee tällä hetkellä aika vähän ihmisiä liikkumaan.

– Joitakin satoja ehkä korkeintaan tuhansia ihmisiä siirtyy Afganistanista Pakistaniin päivittäin, samoin Iraniin.

Pakistanissa on jo valmiiksi vähintään 1,3 miljoonaa afgaania, Iranissa elää noin kaksi miljoonaa afgaania.

– Iranin rajan lähelle on rakennettu leirejä Afganistanista pakeneville ihmisille. Pohjoispuolella Turkmenistan, Uzbekistan ja Tadzikistan ovat ottaneet vain vähän afgaanipakolaisia.

– Sieltä eteenpäin pääseminen on todella hankalaa, esimerkiksi Iranin ja Turkin raja. Ihmiset eivät pääse sillä tavalla liikkeelle, jolloin ainakaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä että kansainvaellus olisi tulossa.

-Toki olemme nähneet, että tilanteet vaikkapa Valko-Venäjällä, Afganistanissa ja Etiopiassa voivat muuttua todella nopeasti. Sen takia tarkistamme joka vuosi valmiussuunnitelmia, Kimmo Lehto sanoo.

80 miljoonaa ihmistä paennut maailmalla

Kimmo Lehto keskusteli keskusteli laajamittaiseen maahantuloon varautumisesta Kuntamarkkinoilla viime viikolla Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhosen kanssa.

Potentiaalia on laajamittaiseen maahantuloon maailmalla paljon, Lehto muistutti.

– Maailmassa sodan tai muun väkivallan uhan takia on joutunut siirtymään yli 80 miljoonaa ihmistä ja näistä toiseen maahan on joutunut siirtymään yli 26 miljoonaa.

Suomessa vuosien 2015-16 laajan maahantulon aikaan turvapaikanhakijat ohjattiin kuntiin.

Osa kunnista suoriutui tehtävästä esimerkillisesti, osalla ei edelleenkään ole suunnitelmia laajamittaiseen maahantuloon reagoimiseen, Ari Korhonen totesi.

Ne kunnat, joissa löytyy vastaanottoyksikkö, ovat paremmin varautuneet.

-Jos ajatellaan vuosien 2015-16 tilannetta, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä oli, millaista keskustelua ja liikehdintää se aiheutti, jo tuon kokoisessa tilanteessa varautumistoimia olisi hyvä olla – erityisesti paikallistasolla, Ari Korhonen sanoi.

Vapaaehtoista, mutta kannattavaa

Kuntaliitto on alkanut yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa valmistella kunnille mallisuunnitelmaa laajamittaiseen maahantuloon varatutumiseksi.

Laajamittaisella maahantulolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisiä tulee maahan sellainen määrä, ettei tulijoiden määrää pystytä normaalilla tavalla – poliisilaitoksilla tai rajanylityspaikoilla – rekisteröimään ja majoittamaan.

Kimmo Lehdon mukaan ohjeistuksessa laajamittaisen maahantulon tulijamääränä on 20 000 ihmistä, mutta se ei ole tarkka raja.

– Jos tulee pienempikin määrä nopeasti, sekin voi olla  laajamittaista maahantuloa.

Lähtökohtaisesti varautuminen edellyttää vapaaehtoisuutta, sillä laki ei pakota varautumistoimiin.

Ari Korhonen ei pidä hyvänä ajatuksena, että kunta ei oman alueensa yhteisönä osallistuisi millään tavalla siihen varautumiseen eikä vastaanottotoimien hallintaan.

– Kuntien kannattaa oman etunsa ja väestönsä näkökulmasta pohdiskella, mitä vaikutuksia sillä on, ja varautua, Korhonen sanoi Kuntamarkkinoiden studion keskustelussa.

Vastaanottokeskus voi tulla kuntaan riippumatta siitä, mitä kunta haluaa. Jos kunta ei ole mukana asian hallinnassa, myöskään ihmisten yhteisö, jota kunta edustaa, ei ole mukana, Ari Korhonen muistuttaa.

Maahantulotilanteen jälkeen kuntaan tulleet saattavat jäädä kuntaan asumaan ja hakevat turvapaikkaa.

– Kuntien pitäisi ehdottomasti miettiä myös jälkitilanteita, jotka tulevat eteen, kun ensisijainen majoituspaikan löytäminen on käsitelty, Ari Korhonen sanoi.

Kuntien velvollisuuksiin kuuluu nyt ja jatkossakin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se on myös hyvin yhteisöllistä toimintaa ja liittyy sisäisen turvallisuuden kysymyksiin kunnissa, ja tämä on yksi keskeinen asia, miksi kuntien tulee olla tässä laajasti mukana, Kuntaliiton Ari Kohronen (oik.) muistutti. Kuva: Ville Palmu

Asennekysymys

Migrin Kimmo Lehdolle kuntien vaihteleva varautuminen on tuttua.

Eräänlaisena lippulaivana hän pitää Kristiinankaupunkia, 6 500 asukkaan kuntaa, joka suunnitelmin ja harjoituksin on osoittanut, että se pystyy majoittamaan suomalaisia tai ulkomaalaisia muutamassa päivässä 1 400.

– Isoista kaupungeista ehkä parhaat suunnitelmat on Tampereella.

Kristiinankaupungin kohdalla kuten yleisemminkin varautuminen on pitkälle asennekysymys.

– Jos on tahtoa, on pian kykyäkin, Kimmo Lehto sanoi Kuntamarkkinoiden studiokeskustelussa.

– He ovat päättäneet, että jos ihmiset tarvitsevat apua ja suojaa, he antavat sitä. Tätä on tehty vuosia siellä, Lehto viittasi Kristiinankaupunkiin.

Ari Korhonen muistutti, että varautuminen on ensisijaisesti majoituspaikkojen löytämistä niitä ihmisille, eikä tällainen tarve on, välttämättä tarkoita vain maahantuloa.

– On muitakin tilanteita, joissa suojaväistö tai evakuointi voi tulla eteen ja tarvitaan yhtäkkiä vaikkapa majoituspaikka tuhannelle hengelle hetkellisesti. Tällöin varautuminen laajamittaiseen maahantuloon palvelee muitakin tilanteita.

Migrin kokonaisvastuu selkiyttää kuntien tilannetta

Vastaanottolain uudistamisen myötä kokonaisvastuu varautumisesta vastaanottoon tulee Maahanmuuttovirastolle kaikissa tilanteissa.

Kimmo Lehdon mukaan tarkoitus on hyödyntää nykyisin käytössä olevia rakenteita ja kehittää niitä.

-Toisaalta pyrimme saamaan yhteen hyvin aikaisessa vaiheessa mahdolliset vastaanottokeskuspalvelujen tuottajat ja kiinteistöjen omistajat, toisaalta tehdään yhteistyötä viranomaisten kuntien kanssa, jotta askelmerkit olisivat valmiina.

Migrin selkeä kokonaisvastuu laajamittaisen maahantulon hoitamisesta on kuntien kannalta selkiyttävä asia, sanoi Ari Korhonen.

-Yksi tapa olisi koota alueellisesti kaikki viranomaiset ja kuntien edustajat saman pöydän ääreen. Meillä on koronakoordinaatioryhmät osoittautuneet erittäin hyväksi toimintamalleiksi. Samantyyppinen malli jossa Maahanmuuttovirasto vetää maakunnallisesti ryhmää jossa on eri viranomaisten ja kuntien edustus, olisi malli jolla päästään eteenpäin.

Katso Kimmo Lehdon ja Ari Korhosen keskustelu klikkaamalla kuvaa:

Kuva: Ville Palmu
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hei,
    Tosi hieno ja varmasti myös paras tapa edetä olisi koota yhteen viranomaiset ja kuntien edustajat. Migri vetämään maakunnallista keskustelua ja varautumista. Jos on tahtoa, löytyy kykyäkin. Erinomainen motto niin koronakriisissä, soteuudistuksessa kuin tässä pakolaisten auttamisessa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*