Nuorisovaltuustomyönteiset kunnat saivat oman sertifikaatin – keskisuuret kunnat pisimmällä osallisuuden tukemisessa
Arkistokuva: Petteri Kivimäki
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto jakoi Nuorisovaltuustomyönteinen kunta -sertifikaatin kolmelle kunnalle: Järvenpäälle, Punkalaitumelle ja Sastamalalle. Nuva ry julkaisi tunnustuksen saajat liittokokouksessaan lauantaina 23. marraskuuta.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun nuorisovaltuustomyönteiset kunnat saivat oman sertifikaatin. Jatkossa Nuva ry aikoo myöntää tunnustuksia puolen vuoden välein.
Puheenjohtaja Sami Salmisen mukaan liitto päätti antaa sertifikaatit suoraan kunnille, jotta nuorisovaltuustot saisivat enemmän näkyvyyttä ja ympäryskunnat heräisivät keskustelemaan nuorten asemasta päätöksenteossa.
– Haluamme nostaa esille kuntia, jotka tekevät erinomaista työtä nuorten osallisuuden edistämiseksi. Samalla toivoisimme, että tunnustuksen saaneet kunnat toimisivat myös esimerkkinä muille, Salminen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Järvenpään, Punkalaitumen ja Sastamalan sertifikaatit ovat voimassa vuoden 2020 alusta vuoden 2021 loppuun. Tarkoituksena on, että kunnat voivat hakea voimassaoloon myöhemmin myös jatkoaikaa.
Keskisuuret kunnat edelläkävijöitä
Nuorisovaltuustomyönteisessä kunnassa nuorisovaltuuston tila on vakaa ja kunta tarjoaa hyvän perustan nuorisovaltuuston toiminnalle. Kunnassa on lisäksi nuorisovaltuustotoiminnan vaikuttavuutta tukevia rakenteita, joita käytetään ja kehitetään aktiivisesti.
Nuva ry on määritellyt myös tarkempia kriteereitä. Sertifikaatin saadakseen kunnan nuorisovaltuustolla on esimerkiksi oltava aloiteoikeus kunnanvaltuustossa. Nuorisovaltuuston pitää myös kokea, että sillä on kunnassaan vaikutusmahdollisuus, ja olla mukana hakemassa sertifikaattia.
Nuva ry sai hakukauden aikana yhteydenottoja yli kymmeneltä kunnalta. Monilla tunnustuksesta kiinnostuneista kunnista oli Salmisen mukaan vielä jotain kehitettävää nuorisovaltuustotoiminnassaan, ja ne aikoivat hakea sertifikaattia tulevina kausina.
Kolme tunnustusta saanutta kuntaa ovat kaikki tehneet hyvää työtä nuorten osallistamiseksi jo pitkään.
– Esimerkiksi Sastamala on esimerkillinen kunta, sillä nuoret pääsevät todella mukaan kunnan jokaisessa toimielimessä. Järvenpäässä taas kaupungin nuorisodavaltuustolle osoittama budjetti antaa hyvät mahdollisuudet nuorten osallistamiselle. Nuorisovaltuuston kokoukset ovatkin Järvenpäässä erittäin ammattimaisia järjestäjien nuoresta iästä huolimatta, Salminen sanoo.
Kaikki ensimmäisellä kierroksella tunnustuksen saaneet kunnat ovat melko etelästä: Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Väkiluku vaihtelee Punkalaitumen alle 3 000 asukkaan ja Järvenpään reilun 43 000 asukkaan välillä.
Se, ettei sertifikaattia saanut yksikään suuri kaupunki, ei ole sattumaa.
– Eniten parhaita käytäntöjä nuorten osallisuudesta on keskisuurissa noin 50 000 hengen kunnissa. Isommissa kaupungeissa on sitten ollut enemmän ongelmia. Tosin on myös poikkeuksia, kuten Espoo, jossa nuoria on kuultu hyvin, Salminen toteaa.
Nuorisovaltuustot uuden kuntalain aikana
Uusi kuntalaki suojelee nuorisovaltuustojen aseman. Vuonna 2015 hyväksytyn lain mukaan jokaisen kunnan täytyy asettaa nuorisovaltuusto turvaamaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet.
Monissa kunnissa nuorten osallistaminen käytännössä on vaatinut ja vaatii yhä paljon töitä. Parannettavaa on myös siinä, miten kunnat saavat nuoret innostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Osassa kunnista nuorisovaltuustosta kiinnostuneiden nuorten määrä on jäänyt niin pieneksi, ettei vaaleja ole tarvinnut järjestää. Esimerkiksi Kolari perui syksyn 2019 nuorisovaalit ja valitsi jäsenet uuteen valtuustoon suoraan. Ehdokkaiksi ilmoittautui yhteensä kahdeksan nuorta yläkoulusta ja lukiosta.
Pääkaupunkiseudun kaupungit tavoittelivat nuorisovaaleilleen entistä suurempaa näkyvyyttä yhtenäistämällä vaalikäytäntöjä. Toiveena oli, että näkyvyys saisi aiempaa suuremman määrän nuoria äänestämään ja asettumaan ehdolle vaaleissa. Marraskuun 11. päivä Helsinki, Espoo ja Vantaa järjestivät Suomen suurimmat nuorisovaalit.
Syksyn mittaa nuorisovaltuustojen asema kunnanvaltuustojen kokouksissa on herättänyt myös erimielisyyksiä. Kuntaliiton kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja Sini Sallinen kirjoitti mielipidekirjoituksessaan, että nuorisovaltuustojen puheoikeus kunnanvaltuustojen kokouksissa ei ole hyvää kehitystä. Sallinen oli huolissaan esimerkiksi valtuustoryhmien yhtenäisyydestä, kun päätöksentekotilanteisiin otetaan ulkopuolisia.
Nuva ry kuvaili Sallisen ulostuloa “märäksi rätiksi kasvoille politiikkaviikon aluksi” kannanotossa, jonka liitto julkaisi verkkosivuillaan.
Juttua muutettu 27.11.2019 klo 15:33: Nuva ry:n jakaman sertifikaatin nimi on nuorisovaltuustomyönteinen kunta, ei nuorisomyönteinen kunta, kuten muutamassa kohtaa luki.
Joutsassa minulla, perusturvalautakunnan jäsenellä, on hyviä kokemuksia nuorisovaltuutetun osallistumisesta ahkerasti lautakunnan kokouksiin. Raikkaita kysymyksiä ja kommentteja on saatu kuulla. Ongelmana on se, että kunnanhallituksen puheenjohtajan määräyksestä nuorisovaltuutetulle ei jaeta kokousliitteitä. Perusteluna on pelko tietojen vuotamisesta. Merkillinen epäilys, koska lautakunta ei käsittele ei-julkisia asioita. Yksilöjaosto on tietysti eri asia. Jaksamista vain nuorille!