Professori Moisio HS:ssa: Kuntauudistuksen virheet uhkaavat toistua
Itsehallintoalueiden uudistamisessa ei pitäisi mennä alueiden määrä ja rajaaminen edellä, vaan ensin ratkaista keskeinen kysymys siitä, millaisia itsehallintoalueita ollaan luomassa, toteaa aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta keskiviikon Helsingin Sanomissa.
– Jos itsehallintoalueet olisivat vain sosiaali- ja terveyspalvelualueita, niiden rajaaminen olisi perusteltua tehdä määrällisten kriteerien ja nykyisen terveyspalvelujärjestelmän hierarkian perusteella. Aluekehityksen, suunnittelun ja aluehallinnon näkökulmasta hyvin laajat itsehallintoalueet eivät kuitenkaan toimi, Moisio kirjoittaa Vieraskynä-palstalla.
Moision mukaan uudistuksen valmistelu etenee väärässä järjestyksessä.
– Edellisen hallituksen kuntauudistuksen valmistelussa tekemät virheet uhkaavat toistua.
Haasteena Moisio pitää sitä, että alueiden määrä ja rajaaminen herättää poliittisia intohimoja niin paljon, että huomio on vaarassa siirtyä pois oleellisesta.
– On sekä pääkaupunkiseudun että reuna-alueiden edun mukaista päättää itsehallintoalueiden lukumäärästä vasta, kun itsehallintoalueiden toiminnan sisällöstä on saavutettu yhteisymmärrys.
Sami Moision kirjoitus Itsehallintoalueita kehitetään väärässä järjestyksessä HS:n digilehdessä
Suomessa tehdään täyttä häkää vapaaehtoista sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitojetjuintegraatiota kansanvaltaan ja asukkaitten perustuslailliseen asemaan perustuen.
Pääministeri Sipilä on sitoutunut perustuslakiin ja asukkaitten itsehallintoon, kuten myös perustuslakivaliokunta.
Sairaanhoitopiirien alueitten perustuslailliset asukkaat ovat samoja kuin sairaanhoitopiirien jäsenkuntien perustuslailliset asukkaat: PL 121 §.
– Perustuslaki ei ole koskaan ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjuintegraation este – päinvastoin se mahdollistaa vapaaehtoiset kuntayhtymäperussopimukset nykyisissä sairaanhoitopiireissä, kuntayhtymissä:
– Suomen julkinen talous hyötyy 1,8–2,6 miljardia euroa vuosittain, heti, kun vapaaehtoiset sote-kuntayhtymien hoitojetjuintegraatio on täydessä tuottavuustrimmissä 20 sairaanhoitopiirin alueella vuoden 2016 alusta lähtien tai heti sen jälkeen.
Vapaaehtoisten hoitoketjuintegraatioiden valmistelu on jo hyvin pitkällä.
Läheisyysperiaate
Ylipäätään asioiden luonne huomioon otettuna kansanvaltaisessa demokratiassa poliittiset päätökset tehdään asukkaitten omista asioista, asukkaitten omalla lähialueella, mahdollisimman LÄHELLÄ asukkaita:
– kunta
– sairaanhoitopiiri
– eduskunta
– euroopan parlamentti.
Valtion hallintoalueet ja niiden sijoittuminen joko sopivat tähän tai sitten eivät sovi.
Valtion hallinto, ELY ja AVI, ei liity soten hoitoketjuintegraatioon millään tavalla.
20 SAIRAANHOITOPIIRIIN HOITOKETJUINTEGRAATIO
Nykyiset sairaanhoitopiirit ovat maksimaalisia perustuslaillisten asukkaittensa kansanvaltaisen demokratian mukaisia – sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjuintegraation rahoituksen, budjetoinnin ja järjestämisen – lähialueita.
– Sosiaalipalvelut katsotaan monessa suhteessa asioiden luonne huomioon otettuna kuuluvaksi kuntien valtuustojen päätettäväksi; subsudiariteetti- eli läheisyysperiaate. Vrt. Ruotsi.
– Kun on perustelut yhdistää sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon valtuustojen perustuslailliseen päätösvaltaan perustuslaillisten asukkaittensa perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut, niin maksimi sote-hoitoketjuintegraation sekä maantieteellinen että kansanvaltainen alue muodestetaan 20 sairaanhoitopiiriin.
– Näistä hoitoketjuintegraatioista on ollut valmiina vapaaehtoisesti kuntayhtymät Kainuun sote 11 vuotta ja Etelä-Karjakan sosiaali- ja terveyspiiri 6 vuotta.
HUOMAA: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on perustettu sairaanhoitopiirin jäsenkuntien toimesta vuonna 2010 ilman yhtään uutta lakia.
Ytimessä asukkaiden omat sairaalat: PL 19 §
Sote-hoitoketjuintegraation kansanvaltainen demokratia ja valtuuston päätösvalta rakentuu erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiirien päivystävien sairaaloiden maantieteellisen alueen itsehallinnollisten asukkaitten omien palvelujen perustuslailliseen päätösvaltaan. Valtiovalta: näpit irti!
Sairaanhoitopiirien sairaaloiden riitauttamisella ja valtion hallintoaluekeskustelulla ei pidä pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Stubbin ylpeydellä enää viivyttää vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien perustamista nykyisessä julkisen talouden tilanteesa.
Turhien lakien säätämiseen ei pidä tuhlata eduskunnan nelivuotiskautta. Saman ajan voi käyttää talouden rattaiden rasvaamiseen.