Professori Moisio HS:ssa: Suomeen muodostuu neljänlaisia maakuntia
Tulevassa uudistuksessa maakunnista tulee keskenään erilaisia myös siinä, millaiseksi toimijoiden välinen suhde niissä muodostuu, kirjoittaa Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio keskiviikon Helsingin Sanomissa.
Tähän ei ole Moision mukaan kiinnitetty riittävästi huomiota julkisessa keskustelussa. Hän pitää mahdollisena, että muodostuvat maakunnat voi jakaa mm. väestömäärän ja voimavarojensa perusteella neljään luokkaan: metropolimalliin, aluekaupunkimalliin, maakuntavetoiseen malliin ja keskusjohtoiseen malliin.
Näistä maakuntavetoisessa mallissa Moisio näkee maakuntakeskusten toimivallan vähenevän nykyisestä ja keskusjohtoisessa mallissa alueellisen itsehallinnon kapenevan. Metropolimallissa pääkaupunkiseudulle tulisi uudenlaista toimivaltaa alueen kehittämisessä ja aluekaupunkimallissa maakunta tasapainottaa kaupunkiseudun ja alueen reunamien välistä jännitettä.
Moisio muistuttaa, että uudistuksessa on saatava aikaan luottamusta, joka auttaa uudistuksen onnistumista.
– Ydinkysymys on, miten valtion keskushallinnon, maakuntien ja kuntien väliset valta- ja vastuusuhteet jäsentyvät maakuntareformissa. Tämä on oleellista keskusjohtoisessa yhtenäisvaltiossa, jossa keskushallinto haluaa pitää kiinni ohjausvallastaan ja jossa vain kunnat edustavat nykyisin itsehallintoa, Moisio kirjoittaa.
Sami Moision Vieraskynä-kirjoitus HS:n verkkosivuilla
Lue myös:
Muutosjohtajaksi valittu Pauli Harju: Maakunnille muodostuu aitoa itsehallintoa
Pääministeri Sipilän (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soinin (kesk.) ”uudistus” on valtiosääntöoikeudellisesti Tanskan malli.
Soini: ”Perustuslakia on muutettava”.
Herrat muuttavat perustuslakia ilman julkista keskustelua ennen 2015 eduskuntavaalia!
Suomen nykyisiltä sote-maakunnilta ts. otetaan perustuslaissa säädetty verotusoikeus pois.
Kysymys on perustuslakimuutoksesta:
Tekijöinä ex-perustuslakiasiantuntija, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin johdolla ( ):
Oikeusministeri, ei-oikeusoppinut, populistipuolueen Jari Lindström (ps.), sisäministeri Paula Risikko (kok.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.), peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.).
Kokonaisvastuu on koko Sipilän hallituksella.
>
Opposition kansanedustajana Juha Sipilä käynnisti ensimmäisen sote-mallinsa vuoden 2014 alussa. Tiedotustilaisuus 23.3.2016.
Kun julkisuudessa kysyttiin: Kaatuuko Kataisen hallitus, niin oppositiojohtaja Sipilä sanoi, kyllä se istuu hallituskauden loppuun asti.
— Onko parlamentarismi ja kansanvalta muuttunut niin, että oppositio pitää hallitusta pystyssä, eikä pidä sitä mitä äänestäjille on puhuttu ennen vaaleja?
— Sipilän manööveristä nousi kohu, koska Sipilän sote n:o 1 poikkesi Keskustapuolueen puoluevaltuuston mallista ja äänestäjille kerrotusta mallista täydellisesti.
— Nyt Sipilä tekee Tanskan mallia, joka ei saa muuta kuin kritiikkiä sekä Suomen valtiosääntöoikeuden että Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan pohjalta.
Lähes pääministeriksi nousseen Sipilän — kokoomusjohtoisen hallituksen — sote kaatui poliittisen retoriikan mukaan ”kunnalliseen itsehallintoon”.
Tästä kimmastuneena on yön pimeinä tunteina, eduskuntavaalien jälkeen päätetty viedä Suomea Tanskan malliin.
Suomen kansa on hurskaan tietämätön Tanskan mallista valitessaan äänestettävää henkilöä ja puoluetta eduskuntavaalissa 2015.
Onko hallituksessa ja ”maakuntauudistuksessa” oikeat puolueet ja oikeat vastuuhenkilöt?
Entä onko eduskunnassa oikeat henkilöt ja oikeat poliittiset voimasuhteet?
Onko perustuslakivaliokunnassa oikeat henkilöt ja oikeat poliittiset voimasuhteet?
Aikooko pääministeri kävellä presidentti Sauli Niinistön puheille, jättääkseen eropyynnön?
Maakuntaitsehallinnon teossa on syytä muistaa Itsehallinnon kriteerit, jotka
Euroopan neuvosto jo 1985 hyväksyi ja Suomen eduskunnan 1991 voimaan saatettu Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja antaa oikeat kriteerit alueelliselle itsehallinnolle.
Ollakseen aitoa Maakuntaitsehallinto edellyttää ainakin viittä ehtoa:
1 vaaleja
2 verotusoikeutta
3 rahoitusperiaatetta
4 yleistä toimialaa
5 vain laillisuuteen perustuvaa valvontaa.
Ehto 1 eli vaalit on helpoin toteuttaa. Muuten on vielä todella sumuista, missä määrin nämä ehdot tulevat Suomessa toteutumaan 1.1.2019 mennessä.
Onko lopputuloksena vain tiukka Valtion ohjaama maakuntien itsehallinto?