Sipilä haluaa säästökitinöistä uudistamisen moodiin
Juha Sipilän hallitus joutui vastaamaan hallitusohjelman kritisointiin. Kuva hallituksen nimittämisestä. (Kuva: Valtioneuvosto / Sakari Piippo)
Tuore hallitus sai odotetun ryöpytyksen oppositiolta, kun hallitusohjelmasta keskusteltiin uuden eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa.
Pääministeri Juha Sipilä, kesk., totesi avauspuheenvuorossaan, että hallituksen säästöpäätökset eivät vaaranna hyvinvointiyhteiskuntaa.
– Säästämättä jättäminen vaarantaisi jo muutaman vuoden tähtäyksellä, hän sanoi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne näki puheiden ja tekojen olevan ristiriidassa ja vaalilupausten tulleen rajusti petetyksi.
– Sipilän yhteiskuntasopimuksesta on tullut kiristysruuvi, Rinne sanoi.
Vihreiden Ville Niinistö hyökkäsi erityisesti koulutukseen kohdistuvia leikkauksia vastaan.
– Hallituksen vimma leikata tulevaisuudesta vain yltyy korkeakouluissa. Hallituksen puhe on sitä, että kouluissa tapahtuu digitalisaatiota, mutta kouluissa ei ole opettajia eikä tutkijoita, kun ei ole rahaa, Niinistö sanoi ja kuvaili koulutusleikkauksia ennen näkemättömiksi.
– Kaikki uhkakuvat toteutuivat, kaikki annetut lupaukset petettiin. Hallitus on leikkaamassa siitä kestävästä kasvusta, jolla Suomi voi kansainvälisessä kilpailussa pärjätä.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki tukeutui rikostermeihin puheenvuorossaan. Hän kuvaili hallitusohjelmaa suhteessa vaalilupauksiin törkeäksi petokseksi ja yhteiskuntasopimukseen vetoamista törkeäksi kiristykseksi.
Opposition puheenvuorojen jälkeen Sipilä totesi jo tuskastuneensa säästöistä valittamiseen.
– Minun on vaikea ymmärtää miksi emme pääse säästöjen kitinästä uudistamisen moodiin. Uudistaminen on jäänyt vuosikausia tekemättä, ja nyt niitä on tehtävä, pääministeri sanoi.
Kitinää sanoi ihmettelevänsä myös perussuomalaisten Juho Eerola.
Perussuomalaisten Sampo Terho muistutti, että oppositiolta otetaan vastaan hyviä ehdotuksia.
– Pelkkä arvostelu ja kauhistelu ei tulevalla vaalikaudella auta ketään. Hyvien vaihtoehtojen esittäminen voi auttaa paljonkin, Terho sanoi.
– Toivon opposition ymmärtävän yhteiskuntasopimuksen tärkeyden.
Samalla linjalla oli valtiovarainministeri Alexander Stubb, kok.
– On vaarana että yhteiskuntasopimuskeskustelussa kärjistyy jonkinlainen vastakkainasettelu, Stubb arvioi.
Nopeimmin säästöä syntyy kuntataloudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden parantamisen avulla. Sotessa liikkuu suuret rahat.
Etelä-Karjalassa on ollut kehitysmoodi pitkään päällä.
Pääministerit vain sählää kukin vuorollaan.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, kuntayhtymä Eksoten, perustivat sairaanhoitopiirin jäsenkunnat vapaaehtoisesti jo vuonna 2010.
Miksi?
Nykyisten sairaanhoitopiirien jäsenkuntien oman taloudellisen edun mukaista sekä Suomen julkisen talouden edun mukaista, on kirjoittaa ensin jäsenkuntien kesken perussopimus esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen mallilla.
PL 19 § JA 121 §: SOTE-KUNTAYHTYMIEN PERUSSOPIMUS
Kuntayhtymän jäsenkuntien yhteiseen perussopimukseen kirjataan nykyisten kuntien lähipalvelut rahoitettuna kuntien perustuslaillusesti itsehallinnollisten asukkaitten, (PL 121 §) veroilla ja perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johtaman rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisilla valtionosuuksilla.
Perustuslakivaliokunnan rahoitusvastaavuusperiaate:
Mitä suurempi on koko Suomen sisäisessä vertailussa tietyn kunnan suhteellinen sairastavuudesta ja ikärakenteesta johtuva soten rahoitustarve, sitä suurempi on kunnan valtiolta saama, perustuskakivaliokunnan rahoitusperiaatteen mukainen sote-valtionosuus.
Valtio maksaa sote-valtionosuudet koko Suomen sisällä painotettuna sairastavuudella ja ikärakenteella.
Sairastavuus ja ikärakenne ovat valtionosuuskriteerejä.
– Ellei näin ole, niin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja eurooppaministeri Timo Soini (ps.) toimivat edelleen perustuslakia vastaan, kuten toimivat Sipilän-Soinin-Kataisen-Stubbin sote-ykkösessä, viiden sote-alueen mallissa.
– Sipilän ”kehitysmoodista” on siirryttävä MUTKATTOMASTI nykyisten sairaanhoitopiirien vapaaehtoisiin sote-kuntayhtymien perussopimusten allekirjoituksiin ja käytännön sote-hoitoketjuintegraation käynnistyksiin maakunnissa vuoden 2016 alusta lähtien.
– Tämä tapahtuu 6 vuotta vapaaehtoisen Eksoten käynnistymisen jälkeen.
Siinä ajassa Suomen kuntatalous on menettänyt kumulatiivisesti vähintään 6 miljardia euroa. Onko pieni raha ”karismaattisille johtajille”?
Etelä-Karjalan asukasluku on noin 130 000.
Google: Eksote Perussopimus ja hallintosääntö