Tampereen kehyskunnat vaativat, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki palautetaan uuteen valmisteluun. Kuntien mukaan myös uusin sote-ehdotus ajaa hyvin toimivat kunnat ahdinkoon.

– Vaadimme, että kaikkia kansalaisia koskeva tärkeä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus perustuu huolelliseen valmisteluun. Päätöksenteon keskeisin kriteeri ei voi olla vaalikauden vaihtuminen.

Kehyskunnille ei riitä pelkkä laskelmien ja kuntakohtaisten tietojen lopputuloksen julkistaminen.

– Kunnilla on oltava tarkat tiedot siitä, miten rahoitusosuudet määräytyvät ja millä perusteilla rahoitusmalliin on päädytty, kehyskunnat toteavat kannanotossaan.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Kangasalan, Pirkkalan, Ylöjärven, Vesilahden, Nokian, Lempäälän ja Oriveden johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt.

Kuntien mielestä kiireessä tehty valmistelu yhdeksi kunnallishistorian suurimmaksi uudistukseksi ei ratkaise aiemman esityksen ongelmia.

– Hätiköityä valmistelua ei voida perustella puolueiden puheenjohtajien saavuttamalla parlamentaarisella sovulla. Lain säätämisen tulee tapahtua hyvän hallintotavan mukaisesti, avoimesti ja perusteellisesti, kunnat toteavat.

Kuntien mielestä ehdotetut muutokset rahoituksen tasauskattoihin tai täysimääräisen voimaantulon siirtymäsäännökset eivät muuta rahoituksen sisällöllisiä ongelmia, eivätkä perustuslain vastaisuutta, vaan ehdotettu malli asettaa yhä eri kuntien asukkaat sattumanvaraisesti erilaiseen taloudelliseen asemaan, vieläpä siten, että edullisimmin asiansa hoitaneet kunnat joutuvat maksamaan lisää.

– Muutos nostaisi valtiovarainministeriön aiemman ennusteen mukaan yli 3 miljoonan Suomen kansalaisen veroa ilman takeita palvelutason säilymisestä.

Kehuskunnat ehdottavat, että luonnoksessa esitettyä laskennallista rahoitusjärjestelmää muutetaan siten, että kuntien maksuosuudet perustuvat kunkin kunnan asukkaille tosiasiassa järjestettyjen ja tuotettujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin. Mallia tulisi lisäksi selkiyttää niin, että se sisältää selkeät keinot kustannusten hallintaan ja kannusteet tuotannon kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Kehyskunnat vaativat kuntien uutta kuulemista, koska ehdotettu malli on perusteiltaan erilainen aiempiin ehdotuksiin verrattuna.

– Kuntien on aidosti voitava vaikuttaa siihen ja kuntien näkemykset on aidosti otettava huomioon. Kuulemisessa kunnilla on oltava käytössään rahoitusratkaisun perusteet sekä tiedot sen vaikutuksista.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar SOTE-KUNTAYHTYMÄT. Jäsenkunnilla on itsehallinto sopia kuntayhtymän maksuosuuksista - debatti sanoo:

    Kuntalehti

    ”Kehyskunnille ei riitä pelkkä olevien laskelmien ja kuntakohtaisten tietojen lopputuloksen julkistaminen.

    – Kunnilla on oltava tarkat tiedot siitä, miten rahoitusosuudet määräytyvät ja millä perusteilla rahoitusmalliin on päädytty, kehyskunnat toteavat kannanotossaan.”

    Suomen perustuslaki

    Lainaus alkaa

    121 §

    Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
    Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

    Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

    Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

    Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

    Lainaus loppu

  2. ”Hätiköityä valmistelua ei voida perustella puolueiden puheenjohtajien saavuttamalla parlamentaarisella sovulla. Lain säätämisen tulee tapahtua hyvän hallintotavan mukaisesti, avoimesti ja perusteellisesti.” Voiko asiaansa selkeämmin sanoa?

    Arvovallan ja kasvojen menetystä ei pidä pohtia näin suurien uudistusten kohdalla. Ainoastaan päivänvalon kestävät toimintatavat tuovat uskottavuutta ja arvostusta.

  3. Avatar SOTE-KUNTAYHTYMÄT. Jäsenkunnilla on itsehallinto sopia kuntayhtymän maksuosuuksista - debatti sanoo:

    KUNTAYHTYMÄ

    Perussopimus

    Perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntien edustajat sopivat yhdessä maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin – sote-kuntayhtymän – perussopimuksessa maksuosuuksien laskentatavasta.

    Kuntayhtymien maksuosuuksien laskentatapaa ei säädetä lailla.

    Perustuskaki 121 §

    ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.”

  4. Avatar SOTE-KUNTAYHTYMÄT. Jäsenkunnilla on itsehallinto sopia kuntayhtymän maksuosuuksista - debatti sanoo:

    RAHOITUSPERIAATE

    Perustuslakivaliokunta on johtanut perustuslain 121 §:stä rahoitusperiaatteen.

    Toimintamalli maakuntien sote-kuntayhtymissä

    Maakuntien itsehallinnolliset sote-kuntayhtymävaltuustot:

    1) Raha tulee valtiolta perustuslaillisesti kuntien tilille.

    – Laskentamalli on julkinen ja kunnat voivat helposti tehdä tarkistuslaskelmat.

    – Valtio vastaa – ja maksaa rahoitusperiaatteen mukaiset sote-valtionosuudet kuntayhtymän jäsenkunnille, koska niillä TASATAAN VALTAKUNNALLISESTI kuntien välisiä eroja ts. kykyä perustuslaillisen itsehallinnon turvaavalla tavalla rahoittaa maakunnan sote-kuntayhtymän budjettia maksuosuudellaan.

    – Valtionosuudet eivät saa vaikuttaa Suomen kuntien perustuslain 121 §:n mukaiseen itsehallinnolliseen asemaan.

    – Valtionosuusuudistusta ja valtionosuuksien leikkaamista ei pidä tehdä samanaikaisesti, kun perustetaan kaikkiin maakuntiin sote.

    2) Rahaa lähtee kunnista kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti:

    Maksuosuudet ja niiden laskentatapa

    – Maakunnan sote-kuntayhtymän jäsenkunnat maksavat sote-kuntayhtymän budjettitilille kuntayhtymän perussopimuksessa, maakunnan kuntien yhdessä sopiman maksutavan mukaisen maksuosuuden.

    – PL 121 § edellyttää: eri maakuntien sote-kuntayhtymissä maksuosuuksien laskentamalli voi olla erilainen. Käytännössä löytyy yhteinen laskentatapa, jolla maakuntien kunnat ovat yhdenvertaisia koko maassa.

    3) Maakuntien sote-kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat kattavat kuntayhtymän budjetin alijäämät kuntalain määräämässä ajassa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*