Tutkija: Tampereen malli on eri toimijoille syytön, sankari ja konna
Tampereen kaupungin toimintamallia arvioinut tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto ehdottaa, että Tampere kehittäisi Suomeen uudenlaista julkisen johtamisen ja toiminnan kulttuuria, joka rakentuu luottamukselle ja avoimuudelle koko kaupunkiyhteisön osalta.
– Kaupunki on organisaatiotaan laajempi kokonaisuus, jossa poliittisella johtamisella, viranhaltijajohtamisella, operatiivisella johtamisella, työntekijöiden lähijohtamisella, työn tekemisellä ja erilaisten kaupunkilaisten yhteisöjen sekä sidosryhmien ja asukkaiden toiminnalla on kaikilla tärkeä roolinsa, Rannisto sanoo.
Tampereen kaupunki otti vuonna 2007 käyttöönsä pormestarimallin, tilaaja-tuottajamallin ja asiakaslähtöisen prosessimallin. Toimintamallin arvioinnin tuloksia esiteltiin valtuustolle järjestetyssä seminaarissa maanantaina 26. tammikuuta.
Arviointi teetettiin monitieteellisenä yhteistyöhankkeena Tampereen yliopiston kanssa.
Pasi-Heikki Ranniston mukaan toimintamalli näyttäytyy eri tavalla riippuen siitä mistä näkökulmasta toimintamallia tarkastellaan.
– Useilla eri toimijoilla on selkeä käsitys siitä, onko toimintamalli ollut syytön, sankari vai konna erilaisiin muutoksiin ja toimintoihin. Voidaan sanoa, että se on ollut samaan aikaan niitä kaikkia asiasta ja näkökulmasta riippuen, Rannisto toteaa.
Arvion mukaan toimintamallin aikana paikallisen demokratian, yhteisen palvelukehittämisen ja vuorovaikutuksen muodot ovat kehittyneet. Pormestarimalli on antanut kasvot poliittiselle päätöksenteolle. Tilaaja–tuottaja-mallin myötä tuloksellisuus ja asiakaslähtöisyys ovat parantuneet. Monituottajamallin kautta on avattu uusia palveluja ulkoisille palvelujen tuottajille.
Selkeä epäonnistuminen on ollut se, että johto ei ole onnistunut perustelemaan muutoksen tarvetta henkilöstölle eikä kyennyt johtamaan muutosta riittävän kunnianhimoisesti. Henkilöstön mielestä mallin aikana byrokratia on lisääntynyt, vastaavasti työn itsenäisyys vähentynyt. Tilaaja–tuottaja-malliin sisältyvä jako konserniin, tilaajaan ja tuottajaan on kasvattanut eriseuraisuutta ja osin myös mahdollistanut uudenlaisen osaoptimoinnin.
Arvioinnin perusteella pormestarin tehtävällä on laaja kannatus, mutta apualaispormestareiden roolia arvioitiin kriittisesti. Myös tuotannon johtokuntien rooli koettiin epäselväksi. Työn tuloksena ehdotetaankin, että johtokunnat lakkautetaan. Tuotannon poliittinen ohjaus on mahdollista hoitaa kaupunginhallituksen toimesta.
Henkilöstöjohtaminen sai kaupungin henkilöstöltä negatiivista palautetta. Heikko henkilöstöjohtaminen on yksi keskeisimmistä syistä, miksi henkilöstö suhtautuu kriittisesti toimintamalliin.
Tampere käynnistää arvioinnin pohjalta Tampere 2017 –projektin toimintamallin uudistamiseksi. Tavoitteena on, että uusi toimintamalli olisi käytössä vuoden 2017 alussa.
Vaikka Tampereen kaupunki käyttää maan parhaita tutkijoita, eivät tulokset imartele kaupungin johtoa. Millaisella tiedolla Tamperetta ohjataan? Maan parhaalla tiedolla. Sekään ei auta.
Tampereen kaupungilla on painava lasti, joka on kertynyt vuosien, vuosikymmenten varrella. Organisaatiokulttuuri on jämähtänyt menneiseen aikaan. Tampere ei ole ainoa suuri kunta, jossa on käynyt näin. Tämä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Jaakko Pitkänen
HT, FM