Vastaanottokeskus voidaan avata ilman kunnan hyväksyntää
Maahanmuuttovirasto on taustoittanut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamisprosessia ja perustamisen edellytyksiä verkkosivuillaan.
Nopeasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä on kiihdyttänyt toimia keskusten perustamiseksi. Perustamista kommentoidaan muun muassa sosiaalisessa mediassa myös vaillinaisin tiedoin.
Forssan kaupunginhallitus päätti maanantaina, että se ei hyväksy vastaanottokeskuksen perustamista tyhjillään olevaan hotelliin.
Kontiolahti puolestaan tiedotti avaavansa vastaanottokeskuksen paikallisen yrityksen omistamiin tiloihin.
Julkisoikeuden asiantuntija, emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen ihmetteli Ylen haastattelussa, kuinka Kontiolahden kunnan kanta vastaanottokeskukseen saattoi syntyä pöytäkirjan ulkopuolella ja kuulematta kuntalaisia.
– Kunnalta ei pyydetty päätöstä, vaan mielipide. Se annettiin asianmukaisesti, kommentoi Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä Twitterissä.
Maahanmuuttovirastonmukaan periaatteessa kunnan hyväksyntää ei tarvita vastaanottokeskuksen perustamiseksi, jos tilat vuokrataan yritykseltä.
Kontiolahden päätös syntyi neuvotteluissa kunnan, SPR:n ja tilat omistavan Master Yhtiöiden kanssa.
– Käytännössä Maahanmuuttovirasto kuitenkin kysyy kuntapäättäjien kannan ja pyrkii yhteisymmärrykseen kunnan kanssa, Maahanmuuttoviraston tiedotteessa sanotaan.
– Sen sijaan jo toiminnassa olevan vastaanottokeskuksen alaisuuteen tulevasta hätämajoitusyksiköstä päätöksen tekee yksin Maahanmuuttovirasto. Näiden yleensä väliaikaisten hätämajoitusyksiköiden kohdalla Maahanmuuttovirasto ei valitettavasti aina ole pystynyt odottamaan kunnan virallista kantaa, vaan asiassa on jouduttu etenemään välittömästi, kun tilat ovat löytyneet. Tuolloinkin kunnalle on ilmoitettu asiasta viimeistään, kun päätös keskuksen perustamisesta on tehty.
Tieto ensin kuntapäättäjille,
sitten kuntalaisille
Maahanmuuttoviraston mukaan keskeneräisistä neuvotteluista ei ole haluttu kertoa julkisuuteen ennen kuin kuntapäättäjille on ehditty kertoa kunnolla siitä, mistä on kyse.
– Kuntapäättäjiin ollaan yhteydessä ihan alkuvaiheessa. Neuvottelut eivät vielä tarkoita, että vastaanottokeskus oikeasti perustetaan.
– Maahanmuuttovirasto tiedottaa julkisuuteen vasta, kun keskuksen tulo on suhteellisen varmaa, ettemme suotta synnytä spekulaatioita. Pyrimme sopimaan viestintäaikataulusta ja -sisällöstä yhdessä kunnan, SPR:n tai mahdollisen muun toiminnan vetäjän sekä tilojen vuokraajan kanssa. Mitään salaista neuvotteluissa ei sinänsä ole.
Ei havaittu vaikutusta turvallisuuteen
Maahanmuuttovirasto painottaa, että vastaanottokeskuksesta ei koidu kunnalle kustannuksia, sillä valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut.
– Kunnan on järjestettävä peruskouluikäisille lapsille koulupalvelut, mutta siihenkin kunta saa valtiolta korvaukset.
Forssassa vastaanottokeskusta vastaan mieltään osoittaneiden kylteissä kannettiin huolta muun muassa turvattomuuden lisääntymisestä turvapaikanhakijoiden saapumisen myötä.
– Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään, Maahanmuuttovirasto kertoo.
– Esimerkiksi Helsingin Kalliossa pelättiin sekä turvattomuuden lisääntymistä että asuntojen hintojen laskua, kun vastaanottokeskus avattiin sinne. Poliisin ja asukasyhdistyksen edustajan mukaan kumpikaan huolista ei ole toteutunut.
Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että vastaanottokeskus työllistää paikkakunnalla oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita.
– Usein vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä.
Tiistaina Yle uutisoi, että Harjavaltaan avattavaan keskukseen, johon rekrytoidaan 15 työntekijää, on tullut yli 500 työhakemusta.
Tiedote Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla
Lue myös: SPR:n tiedote turvapaikanhakijoiden vastaanoton taustoista
Kuntien ja kuntalaisten pitää saada itse päättää tekemisistään.
Hallitusohjelmassakin on näin. Ja piste..
Hetkinen. Nyt unohtuu täysin se, että valtio on me, kansalaiset jotka maksavat veroja! Velkarahaa ja kiristyvien verojen kautta sitä syydetään.
Toinen seikka, että turrvallisuus ja koskemattomuuden suojahan on juurikin mennyt näillä seuduin, mihin näitä miehiä rahdataan.
Ei meidän verovaroilla joku alaisena oleva virasto voi kommentoida olemattomia. Suomenkansa on kuitenkin se maksaja.
Tiukennusta tutkintaan ja palautus heti. Kuinka edes somaliasta tulevia otetaan, kun suomesta on osa muuttanut takaisin sinne ja kertoo maan turvallisuudesta kuten em. maan ministeritkin?!
Niinpä niin, valtio maksaa kaiken ??? Yli 30- vuoden virkaura kunnan eri tehtävissä on opettanut kyllä sen, että valtion kanssa asioiden hoito perustuu molemminpuoliseen epäluottamukseen, nimenomaan silloin, kun on kyse rahasta. Ehkäpä jotain kuluja korvataan, mutta ei se kyllä kata sitä lisääntynyttä viran- ja toimenhaltijoiden työmäärää, mikä tästä hommasta seuraa ainakin pienemmissä kunnissa.
”Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään, Maahanmuuttovirasto kertoo.
– Esimerkiksi Helsingin Kalliossa pelättiin sekä turvattomuuden lisääntymistä että asuntojen hintojen laskua, kun vastaanottokeskus avattiin sinne. Poliisin ja asukasyhdistyksen edustajan mukaan kumpikaan huolista ei ole toteutunut.
Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että vastaanottokeskus työllistää paikkakunnalla oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita.”
Kuulostaa kirjoitettuna niin hyvältä, samoin kuin harhaluulo, että kuntalaisilla ei olisi mitään keskuksia vastaan tai, että niistä olisi asiallisesti tiedotettu lähiasukkaille! Olemme asuneet Kallion vastaanottokeskuksen naapurissa koko sen olemassaolon ajan ja valitettavasti joutuneet kärsimään meluhaitoista, häiriöistä ja roskaamisesta – keskuksen asukkaiden toimesta. Mitkään yhteydenotot joko suoraan keskukseen tai jo aikaisemmin käymäni kirjeenvaihto keskuksesta vastaavien kanssa ei ole poistanut haittoja, päinvastoin. Ei ymmärretä, että keskukset eivät kuulu kaupungin keskustaan, jossa naapuritaloissa yritetään elää normaalin elämänrytmin mukaan! Asukkaita ei kiinnosta mihin he roskiaan jättävät, miten katualue tukitaan joka päivä ja ilta tai, että kadulla sekä takapihalla ilta-ja yömyöhään tulisi noudattaa yleisiä järjestyssääntöjä, niitä samoja mitä me, vakituiset asukkaat, noudatamme ympäri vuoden…
Puhumattakaan miespuolisten, kadulla maleksivien asukkaiden lähentely-yrityksistä ja huuteluista – nämä seikat aiheuttavat sen, että keskus on parempi kiertää kaukaa jos ei halua pinnaansa menettää joka kerta kun ohi joutuu kulkemaan.
Kaikki keskuksista päättävät voisivat tulla pari kertaa viikossa päivällä, illalla ja yöllä seuraamaan miten ”kivasti”, ”sujuvasti” ja ”ilman ongelmia” nämä paikat sopivat asuin talojen välittömään läheisyyteen!
Kaikki sympatiani asukkaille muuten, mutta liika on liikaa!
Uutinen ilmaisee selvästi sen, miten valtio ja valtion viranomaiset suhtautuvat kunnalliseen, perustuslaissa määriteltyyn, itsehallintoon. Mielenkiintoinen tapa kyllä maahanmuuttovirastolla ilmaista asia, eipä tuolla asenteella kyllä ole helppo neuvotteluja aloittaa kuntien kanssa, mutta tulevat saamaan sitä, mitä tilaavat…..
Nyt täytyy muistaa haasteen mittaluokka. Eihän maahanmuuttovirasto voi ihmisiä kadulle ajaa. Valtio ei voi tehdä mitään ilman kuntia, koska me kaikki suomalaiset muodostamme valtion. Kuntarajojen piiperrys pitää unohtaa tässä kysymyksessä. Jonnekin tulijat on sijoitettava. Forssan esimerkki on suorastaan törkeä itsekkyydessään. Poliisi ajaa poliisien etua ja hallituksen jäsen huolestuu kunnan terveyspalvelujen tilanteesta. Päätös ei perustunut tosiasioihin. turvapaikanhakijoiden terveystarkastuksesta ei välttämättä vastaa kunta vaan se voidaan ostaa myös yksityisiltä. Forssan päätös pitää katsoa uudestaan eikä nyt saa luovuttaa. Hätämajoitusta vaan sinne. Kontiolahden toiminta oli vallan ryhdikästä. Tosiasiat huomioitiin.
”Forssan vastaanottokeskusta vastustavassa Facebook-ryhmässä on yli 2 000 jäsentä, ja keskustelua käydään myös epäasialliseen sävyyn sekä väärin tiedoin.”
Aivan samaa voisi todeta puolustavista ryhmistä. Epäasiallinen sävy ja väärät tiedot johtuvat puolin ja toisin tiedon puutteista sekä kommentoijien puutteellisesta taidosta luoda kirjallista tekstiä. Kuitenkin kaikki nämä samat ihmiset, puolin ja toisin, saavat myös äänestää, eli heillä on oikeus esittää myös oma mielipiteensä. Kun koko Suomen kansa on vihdoin saatu opetettua lukemaan ja kirjoittamaan, ei heidän oikeuttaan siihen voida yht’äkkiä poistaa, vain koska se ei ole ”poliittisesti” korrektia.
”Maahanmuuttovirasto painottaa, että vastaanottokeskuksesta ei koidu kunnalle kustannuksia, sillä valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut.”
Eli jos lisäkustannuksia ei tule, niin tämähän tarkoittaisi suoraan sitä, että turvapaikanhakijoiden kustannuksita vastaisi joku vieras valtio. Ei Suomen valtiolla ole omaa erilistä tulonlähdettä, vaan kaikki kuntalaiset maksavat veroja Suomen valtiolle ja valtio joutuu alijäämän kattamiseksi ottamaan koko ajan lisää velkaa, jonka kaikki suomalaiset joutuvat maksamaan takaisin korkojen kera. Tuo on täyttä propakandaa koko väite!
”Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään, Maahanmuuttovirasto kertoo.”
Tarkoittaako tämä, että ensin rytisee ja sitten ei enää tapahdu pahenemista? Eli pahenemista turvallisuustilanteeseen tapahtuu niillä paikkakunnilla, joissa vastaanottokeskus on ollut vain vähän aikaa?
Turvallisuustilanteeseen tulee sekä välittömiä, että pitkäaikaisia muutoksia. Tämä fakta ei muutu, vaikka sitä yritettäisiin kuinka painaa näkymättömiin. Rikollisuuden epätasaisesta jakautumisesta eri etnistä alkuperää olevien ihmisten kesken löytyy tilastoja Poliisilta, Suojelupoliisilta sekä Tilastokeskukselta.
Kustannukset turvapaikanhakijoista ovat koko ajan nousussa, eikä sitä pidä piilotella. Satosen raportissa vuodelta 2009, yhden turvapaikanhakijan vuosikustannukset olivat keskimäärin 30 000 euroa yhteiskunnalle. Tässä siis vain turvapaikan hakemisesta aiheutuneet kustannukset. Tähän tulee lisäksi myönteisen turvapaikkapäätökset tai oleskeluluvan saaneiden kustannukset jatkossa Suomessa elämisestä ja opiskelusta. Laillisen maahanmuuton kustannukset ovat marginaaliset näihin kustannuksiin verrattuna, koska laillinen maahantulija omaa ammatin ja hänellä on yleensä työpaikka valmiina odottamassa. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle tulee lähes poikkeuksetta kouluttaa ammatti ja kieli, sekä hänen psyykkisen ja fyysisen terveydenhuoltonsa kustannukset Suomelle ovat moninkertaiset kantasuomalaiseen väestöön verrattuna.
Jos Suomella on oikeasti varaa maksaa puoli miljardia lisäkustannuksia (n. 15 000 turvapaikanhakijaa) vuosittain sekä vähintään toiset puoli miljardia vuosittain myönteisen turvapaikkapäätöksen ja oleskeluluvan saaneiden sosiaalikustannuksista, niin tervetuloa vaan! Haluaisin vain henkilökohtaisesti tietää, että mistä rahat tulevat kyseiseen asiaan? Lisävelan otto Suomen valtiolle ja kunnille on täysin poissuljettava vaihtoehto.