Yhdessä maakunnassa tiedetään, miltä näyttää vaaleilla valittu maakuntahallinto – ”Ehkä kutsumme 21 kaupunkia Kajaaniin”

Reilun 37 000 asukkaan Kajaani ja noin 47 800 asukkaan Kokkola eivät mahtuneet mukaan Jan Vapaavuoren torstaiseen C21-kokoukseen, johon oli kutsuttu 21 maan suurinta kaupunkia.

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan Kajaanilla olisi kuitenkin voinut olla muille kaupungeille annettavaa, sillä se on elänyt sote-tulevaisuutta jo kauan sitten. Kainuussa kunnat ovat järjestäneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa kuntayhtymänä jo vuodesta 2005.

Kahdeksan vuotta palveluista päätti maakuntauudistuksessa suunnitellun kaltainen maakuntahallinto.

– Meillä oli kuntavaalien yhteydessä maakuntavaalit, joissa valittiin myös maakuntavaltuutetut, Jari Tolonen kertoo.

– Se jäi, ei nyt torsoksi, mutta hierarkiseksi tekeleeksi.

13 vuotta yhteistyötä

Kainuun hallintokokeilu oli Manner-Suomessa ainutlaatuinen.

– Muistan, kun muiden kuntien johtajat vähän säälinsekaisin tuntein juttelivat, että on teillä varmaan tekemistä kun olette lähteneet tällaiseen. Mutta sen kokemuksen jälkeen meidän on helpompi miettiä maakuntauudistusta kuin ehkä jossain muissa kunnissa, Tolonen sanoo.

Jo 13 vuotta toiminut sote-yhtymä on opettanut Kainuun kunnille yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta.

Se ei tapahtunut hetkessä. Varsinkin hallituskokeilun alkuvuosina maakunnallisuudessa oli hakemista, kun kuntien ja maakunnan valtuussa istuvat luottamushenkilöt yrittivät löytää tasapainoa yhteisen edun ja oman kunnan välillä.

– Siinä alkuvaiheessa saattoi tulla vähän skitsofreeninen olo. Neljän vuoden jälkeen siihen totuttiin, ja se pääsikin ihan hyvin vauhtiin.

Aika loppuu kesken 

Tolonen ei pidä hallituksen maakuntauudistuksen aikataulua realistisena.

– Alomme 2002 kesällä miettiä sote-palvelujen yhteistä järjestämistä. Meillä oli kaksi vuotta aikaa valmistella uudistusta, mutta silti se jäi vähän kesken.

Alkuun lopputulos oli perälautapykälillä tuettu, kömpelö organisaatio. Lakisääteisen kokeilun loputtua kunnat saivat kehitettyä järjestelystä toimivan.

– Omaan kokemukseeni vedoten pelkään, että aika loppuu kesken, Tolonen sanoo.

Hän arvioi, että maakuntahallinnon todellinen valta voi jäädä tavoitteeksi. Maakuntakeskuksia huolettaa, että uudistus tekee niistä valtion holhottavia. Lisäksi työtä vaikeuttaa sote- ja maakuntauudistusten samanaikainen toteuttaminen. 

– Minua askarruttaa, tuleeko kuviosta elinkelpoinen. Mutta kai sen sitten joku on osannut miettiä niin, että se oikeasti toimii.

Pohjois-Suomella omat verkostonsa

C21-kokouksen ulkopuolelle jääminen tarkoittaa Kajaanille myös sitä, ettei se ole mukana uudessa kaupunkien edunvalvontaverkostossa.

– Järkeväähän olisi, jossa siinä olisi mukana ainakin maakuntakeskukset, Tolonen sanoo.

Hän pohtii, onko pääkaupungissa unohdettu, että Suomessa on myös alle 50 000 asukkaan maakuntakeskuksia. 

– Helsinki on niin typerästi sinne reuna-Suomeen rakennettu.

Tolosen mukaan Pohjois-Suomen kunnat kokoontuvat loppuvuodesta pohtimaan omaa näkökulmaansa.

Kajaani on tottunut luottamaan omiin verkostoihinsa, eikä Tolosen mukaan säikähdä sivustakatsojan roolia. Kaupunki on tehnyt aiemmin yhteistyötä muun muassa Kokkolan, Mikkelin, Oulun ja Rovaniemen kanssa. 

– Voivathan Kajaani ja Kokkola kutsua C21:n vieraaksi. Siinä olisi hyvä veto.