Pelastustoimessa tietyt toimintavalmiusajat kasvaneet yli puolella hyvinvointialueista - Haasteita on eniten nopeasti kasvavilla kaupunkialueilla
Pelastustoimen ensimmäinen yksikkö tavoittaa kiireellisen tehtäväkohteen keskimäärin alle kahdeksassa minuutissa, mutta esimerkiksi pelastusjoukkueen toimintavalmiusajat ovat paikoin pidentyneet. Kuva: Ville Miettinen
Sisäministeriö vaatii laatimansa selvityksen perusteella, että hyvinvointialueiden tulee turvata pelastustoimen lakisääteinen palvelutaso.
Selvityksestä ilmenee muun muassa se, että toimintavalmiusaikatavoitteiden saavuttamisessa on puutteita lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Pätevistä ammattipelastajista ja sopimuspalokuntalaista on pulaa ja pelastustoimen rahoitus on pienentynyt 15 hyvinvointialueella vuoden 2022 jälkeen, vaikka pelastustoimen osuus on vain kahden prosentin luokkaa koko hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Ensiyksikkö toimii nopeasti
Pelastustoimen ensimmäinen yksikkö tavoittaa kiireellisen tehtäväkohteen keskimäärin alle kahdeksassa minuutissa. Kokonaisuudessaan tulosta pidetään hyvänä, sillä alueiden pinta-aloissa ja riskiluokituksissa on suuria eroja.
Toimintavalmiusaikatavoitteiden saavuttamisessa on toisaalta myös puutteita ja esimerkiksi pelastusjoukkueen toimintavalmiusajan mediaani on heikentynyt yli puolella hyvinvointialueista. Haasteita on eniten nopeasti kasvavilla kaupunkialueilla, joilla pelastustoiminnan palveluverkko ei ole kehittynyt palvelutarpeen kasvua vastaavasti.
– Ammatillisesti pätevien pelastajien riittämätön määrä on riski pelastustoimen laadukkaiden ja työturvallisten palveluiden tuottamiselle. Myös sopimuspalokunnat kärsivät henkilöstöpulasta. Pelastajien koulutusmäärien lisääminen helpottaa tilannetta tulevaisuudessa edellyttäen, että hyvinvointialueet pystyvät palkkaamaan valmistuvat pelastajat, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriön tiedotteessa.
Väestönsuojeluun varautumisessa todetaan olevan suuria alueellisia eroja, vaikka viimeisen vuoden aikana on tapahtunut edistystä. Väestönsuojeluun varautumisen resurssit ovat kokonaisuudessaan selvästi alimitoitetut.
Onnettomuuksien ehkäisyä on viime vuosina kehitetty aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitellaan tulipalojen määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Pelastustoimien talous on tiukalla
Pelastustoimi on talouden näkökulmasta pieni toimiala hyvinvointialueella. Sen osuus oli vuoden 2023 yleiskatteisesta rahoituksesta 2,2 prosenttia. Laskennallinen rahoitus oli 15 hyvinvointialueella alhaisempi kuin kunnilta siirtyneet vuoden 2022 pelastustoimen kustannukset, sisäministeriön selvityksessä kerrotaan.
Vuonna 2022 hyvinvointialueiden pelastustoimen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 488 miljoonaa euroa. Asukaskohtaiset kustannukset olivat valtakunnallisesti keskimäärin 97 euroa, mutta vaihtelua esiintyi 61 eurosta aina 142 euroon. Henkilöstökustannusten osuus koko kulurakenteesta oli lähes 60 prosenttia.
Pelastustoimi on jo vuodesta 2004 toiminut alueellisena. Tuotantorakenteen kerrotaan olleen kustannustehokas sopimuspalokuntatoiminnan ansiosta.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä haastavat muun muassa hyvinvointialueiden sopeutustoimet, pelastajatarve, varallaoloa korvaavat ratkaisut ja tietojärjestelmäratkaisut pitkälle 2030-luvulle saakka.
Sisäministeriö arvioi selvityksessään pelastustoimen palvelujen toteutumista ja rahoituksen riittävyyttä hyvinvointialueilla. Selvitys tarjoaa valtakunnallisen tilannekuvan pelastustoimen palveluista ja taloudesta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Ensimmäinen selvitys julkaistiin maanantaina 15. tammikuuta.
