"Poliitikoille se valta ja vastuu, joka heille kuuluukin"
Kuntalehdessä keskusteltiin pormestarimallista kesällä 2000. (11/2000)
Pirkkalan väistyvä pormestari Helena Rissanen kannustaa kuntia siirtymään poliitikkojohtoiseen järjestelmään. Pormestarimallin puolesta pitkään puhunut emeritusprofessori Aimo Ryynänen arvioi, että pormestarit saavat lisää jalansijaa: sote-ratkaisu raivaa tilaa ja Helsingin esimerkki innostaa.
Helena Rissanen, sd., luopuu tehtävästään Pirkkalan pormestarina vaalikauden vaihtuessa.
– Olen toiminut neljällä vuosikymmenellä eri luottamustehtävissä. Nyt on jo hyvä aika antaa tilaa muille.
Pirkkala oli Tampereen jälkeen toinen kunta, joka otti pormestarimallin käyttöön Suomessa. Se siirtyi poliitikkojohtoiseen järjestelmään 2009, Tampere 2007. Rissanen on toiminut pormestarina vuodesta 2010, ja Pirkkalan toimintamalli on pitkälti hänen luomuksensa.
– Meidän mallimme toimii. Pirkkalassa vallitsee poliittinen rauha, henkilöstössä on hyvä henki ja kunta on koko Suomen kärjessä, kun mitataan muun muassa tyytyväisyyttä palveluihin.
Rissanen näkisi hyvänä, että Suomen kunnissa siirryttäisiin laajemmin poliitikkojohtoiseen järjestelmään: luottamushenkilöillä pitäisi olla rohkeutta ottaa se valta ja vastuu mikä heille kuuluu.
– Valitettavan monessa kunnassa mennään vuodesta toiseen vanhalla systeemillä. On tietysti luonnollista, että kunnanjohtajat – jotka tosiasiassa käyttävät myös poliittista valtaa – eivät kannusta vaihtamaan johtamismallia.
Rissasen mielestä poliitikkojohtoinen malli luo aivan uudenlaisen mahdollisuuden ja velvollisuuden kunnan kehittämiseen. Vaaleilla valittujen on näytettävä, mitä he pystyvät saamaan aikaan. Paikoillaan ei voi pysyä.
– Mielestäni pormestarijohtoisten Tampereen ja Pirkkalan menestys ei ole sattumaa. Katsokaapa vaikka millaisia kasvun edellytyksiä Tampere on pystynyt luomaan. Pirkkala menestyy vertailuissa, Tampereella on imua ja vahva imago.
Pormestarimallin on pelätty johtavan kunnan poliittisen asetelman kärjistymiseen ja kahden blokin politiikkaan. Pirkkalassa on tehty toisin – toimintamalli perustuu yhteistyöhön, johon kaikki poliittiset ryhmät on sitoutuneet.
– Olen pitänyt koko toimikauteni aikana tärkeänä sitä, että pormestarilla on kaikkien ryhmien tuki. Jotkut voivat nähdä asian toisin, mutta minusta hän ei voi nojata vain oman ryhmänsä tukeen, vaan hänen on oltava kaikkien yhteinen pormestari.
Pirkkalassa ei ole aikomustakaan luopua pormestarijärjestelmästä. Poliittiset ryhmät ovat yksimielisesti mallin takana.
Itse pormestarin työssä Rissasen mielestä parasta on oman työnsä tulosten näkeminen.
Hän on ollut tehtävässään kohta seitsemän vuotta ja sen aikana toimintamallia on jatkuvasti uudistettu.
– Pirkkala on nyt toimintatavoiltaan hyvin erilainen kunta kuin aloittaessani. Se ei ole vain minun ansiotani, vaan perustuu koko johtamisjärjestelmän uudistamiseen. On muun muassa koulutettu koko johtoryhmä ja esimiehet ja on tehty henkilökunnan hyvinvointiohjelma.
– Ei pidä unohtaa myöskään poliitikkoja, jotka ovat sitoutuneet kunnan jatkuvaan uudistamiseen ja kehittämiseen, Rissanen sanoo.
Ryynänen: Helsingin muutos avaa silmiä
Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen on perehtynyt eurooppalaisiin johtamismalleihin. Hän on kirjoittanut pormestarimallin puolesta 1990-luvulta lähtien.
Hän uskoo, että pormestarimalli yleistyy vähitellen Suomessa. Tampere ja Pirkkala saavat muitakin seuraajia kuin Helsingin ja Tuusulan.
– Tähän asti on puhuttu, että malli ei kiinnosta kunnissa. Nyt se kiinnostaa: Helsinki ja Tuusula ottavat mallin käyttöön, ja keskustelua johtamisjärjestelmästä käydään lukuisissa kunnissa.
Hän arvioi varsinkin Helsingin johtamismallin muutoksen vaikuttavan.
– Se avaa kuntapoliitikkojen silmiä muuallakin havaitsemaan nykyjohtamisen ongelmallisuuden niin vastuutuksen, demokratian kuin läpinäkyvyyden kannalta.
Toinen pormestarimallia eteenpäin potkiva voima on sote-uudistus. Kun kunnan hartioilta putoaa kaikkein raskain palvelutuotanto, sen rooli ihmisten yhteisönä korostuu.
– Samalla korostuu poliittisen johtajuuden merkitys, Ryynänen sanoo.
Ryynänen kokosi pormestaripohdintojaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemaan raporttiin ”Kuntayhteisön johtaminen” jo vuonna 2001. Silloin hänen ajatuksilleen ei tullut tukea kuntakentältä.
– Jo tuo raportti oli liikaa joillekin kuntajohtajille. Eräskin kaupunginjohtaja kehotti minua aika suorasanaisesti lopettamaan aiheesta puhumisen, Ryynänen muistelee.
Ryynänen ei kuitenkaan ota itselleen koko kunniaa pormestarikeskustelun käynnistämisestä.
– En suinkaan ole ollut ainoa, joka on pitänyt asiaa esillä. Esimerkiksi Kuopion kaupunginjohtajana toiminut Kauko Heuru sivusi väitöskirjassaan vuonna 2000 pormestarimallia ja Pekka Sauri kirjoitti aiheesta Kaksin Polemia-sarjaan (Suomen demokratisoiminen).
Keskeisinä käytännön toimijoina Ryynänen nostaa esiin Tampereen kaupunginjohtajan Jarmo Rantasen ja Pirkkalan kunnanjohtajan Risto Koiviston. Ilman heidän myötävaikutustaan ja aktiivisuuttaan ei siirtymistä pormestarimalliin Tampereella ja Pirkkalassa olisi tapahtunut.
Kuntakehittäjän kannalta jokainen kunta muodostaa oman yksilöllisen ja ainutlaatuisen yhteisökokonaisuuden. Jokaisella kunnalla on historiansa, menneisyytensä ja toki myös nykyisyys ja tulevaisuus. Tärkeäksi onnistumistekijäksi näyttää nousevan kunnan poliittisen ja ammatillisen johtamisjärjestelmän ja johtajuuden tasapainoisuus, balanssi sekä kyky arvioida ja uudistaa toimintakulttuuria. Pirkkalassa on kyetty luomaan yhteisöpääomaa, joka on vaatinut johtajuutta ja näkemyksellisyyttä, mutta joka on samalla kunnan tulevaisuuden kannalta parasta vakuutusta. Pormestarimallista saadut kokemukset ovat arvokkaita, mutta on syytä muistaa, että se mikä on toiminut Pirkkalassa ei välttämättä toimi suoraan muualla. Rohkeutta löytää omat paikalliset ratkaisut tarvitaan kaikkialla.