Alueiden johtajalääkärit kiistävät väitteen jononpurkurahan hassaamisesta – korvamerkitty raha jononpurkuun helpottaisi alueiden perustoimintaa

Erikoissairaanhoidon jonon purkua hyvinvointialueilla helpottaisi suoraan jononpurkuun kohdennettu rahoitus, sanoo OYS sairaala- ja ensihoidon palvelujen toimialajohtaja Päivi Laurila Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

– Valtio voisi kohdentaa rahaa suoraan jononpurkutoimintaan ilman erillisiä lisävaateita, jotta voisimme mahdollisimman tehokkaasti käyttää kaikkia käytössä olevia keinoja, Laurila toteaa Kuntalehdelle sähköpostitse.

Samoilla linjoilla on Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalvelujen ja yleisten palvelujen toimialan toimilinjajohtaja Sami Remes.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimmissa tilastoissa elokuun 2023 lopussa lähes 178 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueiden sairaaloissa. Hoitoa odottaneista yli 3 000 (17,2 %) oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta.

Erot alueittain olivat suuria. Etelä-Savossa yli puoli vuotta odottaneita oli vain 2,6 prosenttia jonossa olijoista. Tilaston toisessa päässä Pohjois-Pohjanmaalla – kuten myös Pohjois-Karjalassa – vastaava osuus oli 28,5 prosenttia. Pohjois-Savossa yli puoli vuotta jonottaneiden osuus oli maan kolmanneksi suurin.

Sami Remeksen mukaan syntynyt hoitovelka on suurelta osin sairaanhoitopiirin perintöä, jolla on osahistoriansa koronassa, mutta myös hoitohenkilöstön vajeessa ja monissa muissa tekijöissä.

Erikoissairaanhoidon toimintaa, etenkin kiireetöntä leikkaustoimintaa,  ovat hidastaneet lisäksi pullonkaulat liittyen vuodeosastohoitoon ja potilaiden jatkohoitoon ja asumispalveluihin pääsyssä.

– Jopa kolmasosa vuodeosastopaikoista erikoissairaanhoidossa on epätarkoituksenmukaisessa käytössä jatkopaikkaa odottavilla. Kiireettömiä leikkauksia joudutaan perumaan tästä syystä, vuodeosastot eivät vedä, sekä henkilöstöpulan takia.

Jonojen purussa monenlaisia keinoja

Remeksen mukaan jonoja pyritään purkamaan monella rintamalla, kuten esimerkiksi omaa leikkaustoimintaa kehittäen ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa lisäten. Lisäksi ostopalveluja hankitaan muilta hyvinvointialeueilta ja inhouse-yhtiö JST:ltä sekä palvelusetelituotannon kautta tekonivelkirurgiassa.

Pohjois-Pohjanmaalla on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön uusia jononpurkumalleja, Päivi Laurila kertoo. Tällaisia ovat leikkaussalin iltapäivälle yhden ylimääräisen potilaan ottaminen sekä urakkapalkkamalli ja vuokratyövoiman käyttö omissa tiloissa.

– Jonojen kasvu on pysähtynyt ja toivottavasti jonottajien määrä lähtee laskemaan. Haastetta tuo kasvanut kysyntä, joka tuottaa koko ajan uusia potilaita jonoihin.

Jonojen purkuun ei osoitettu täsmärahaa

Lääkäripalveluyritysten yhdistys LPY ry on vaatinut myös yksityisen sektorin hyödyntämistä ”suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti”, jotta erikoissairaanhoidon jonotilanne helpottaisi.

Tiedotteessaan LPY muistuttaa edellisen hallituksen tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa myöntämästä 500 miljoonaa euron rahoituksesta ”hoitojonojen purkamiseen ja sote-uudistuksen muutoskustannuksiin”.

Lisärahoitus paransi hyvinvointialueiden kokonaistaloudellista tilannetta, mutta ei lyhentänyt hoitojonoja, LPY muistuttaa.

− Lisärahoitusta käytettiin samalla tavalla kuin koronarahoitusta paljon muuhun kuin hoitojonojen purkamiseen, vai mikä selittää erikoissairaanhoidon jonojen erityisen nopean kasvun tänä vuonna? LPY:n puheenjohtaja Ismo Partanen kysyy tiedotteessa.

Päivi Laurila muistuttaa, että rahaa ei ole kohdennettu suoraan jonojen purkamiseen, koska sitä ei ole ollut luvallista käyttää toimintaan, johon hyvinvointialueet saavat lakisääteistä rahoitusta.

Sami Remes puolestaan pitää hieman harhaanjohtavana LPY:n väitettä, että 500 miljoonaa olisi osoitettu jonojen purkuun.

Hyvinvointialueille osoitettiin 325 miljoonaa euroa muutos- ja kehittämisrahoitusta sekä 150 miljoonaa yleiskatteellista rahoitusta.

– Hoitojonojen purkuun ei ole osoitettu korvamerkittyä valtion rahaa, eikä myöskään Pohjois-Savon hyvinvointialueella ole osoitettu terveydenhuollon hoitovelan purkuun tai hoitotakuun ylitysten hoitamiseen erillisrahoitusta, Remes sanoo.

Korvamerkitty jononpurkurahoitus olisi tarpeen

Myöskään yleiskatteellisesta rahoituksesta ei Remeksen toimialan esityksestä huolimatta irrotettu erillistä määrärahaa hoitovelan purkuun ensi vuoden talousarviossa.

Hän toivoo, että valtio osoittaisi korvamerkittyä erillisrahoitusta nimenomaan hoitovelan purkamiseen. Edellisen hallituksen lisätalousarviossa myöntämän rahoituksen kaltainen muutosrahoitus olisi enemmän kuin tarpeen esimerkiksi hyvinvointialueen toiminnan uudelleenorganisoitumisen edellyttämän muutosjohtamisen resurssia varten, Remes sanoo. Rahoitus loisi kyvykkyyttä ja aikaresurssia toimeenpanna uudelleenorganisoitumista ja toimintojen uudistamista.

-Vuosina 2024-25 on erittäin haastavaa saada hoitovelka purettua pelkän raamirahoituksen turvin. Koskaan ennen ei liene sairaanhoitopiirien historiassa jouduttu suunnittelemaan seuraavan vuoden toimintaa merkittävästi pienemmin taloudellisin resurssein kuin edeltävänä vuonna. Aiemmin kasvua on ollut noin 2-5 %, Remes sanoo.

Resurssien rajallisuus on tuttua myös Pohjois-Pohjanmaalla, Päivi Laurila sanoo. Nyt keinoja tilanteen parantamiseen ovat päiväajan toiminnan tehostaminen, iltapäivän ylimääräinen potilas erillisellä korvauksella, lisätyö illalla ja lauantaisin, vuokratyön käyttäminen. Tulossa on vielä urakkapalkkamalli.

Ostopalveluja pyritään käyttämään hallitusti, Päivi Laurila sanoo.

-Osaavaa henkilökuntaa ei ole sen enempää meillä itsellä kuin yksityisillä toimijoillakaan. Ostojen lisääminen yleensä aiheuttaa myös osaajien siirtymistä yksityiselle.