Arkistosta: Martti Hetemäki: "Soten täytyy mennä maaliin"
Martti Hetemäki luetteli helmikuun 2020 Kuntalehdessä kolme syytä, miksi sote on nyt toteutettava. Ensinnäkin ihmisten palvelut on saatava toimimaan. Toinen syy on poliittisen järjestelmän uskottavuus ja kolmas Suomen maine ulkomailla. (Kuva: Liisa Takala)
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2020
Valtiovarainministeriötä johtavalla Martti Hetemäellä on suuret odotukset uutta työllisyyden kuntakokeilua kohtaan. Hän korostaa myös sote-uudistuksen tärkeyttä. – Nyt sen täytyy mennä maaliin.
Martti Hetemäki on tehnyt tuhoja. Hän on rikkonut Valtioneuvoston linnan historiallisen portaikon ikkunaruudun. Rikkeestä tosin on jo vuosia – ja se oli vahinko.
– Squash-lehti toi kuvausta varten mailan. Ideana oli, että kun toimittaja heittää palloa ja minä lyön, kuvaaja kuvaa lyöntini. Varoin siinä kuitenkin kuvaajaa ja pallo pamahti ylös ikkunaan, hän hymyilee ja viittoo ylös ikkunaan päin.
Joskus siis pientä irrotteluakin.
Perjantaina iltapäivällä linnassa on hiirenhiljaista. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Hetemäen työhuone sijaitsee samalla käytävällä, jonka päässä ovat valtiovarainministerin ja kuntaministerin työhuoneet.
Hetemäellä on menossa viimeiset kuukaudet VM:n johdossa, koska hän ei hakenut jatkokautta. Kun työpöytä on putsattu, hän aloittaa heti huhtikuun puolivälissä työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa (GSE).
– En tarvitse mitään väliaikaa. Alkuvuosi täällä ministeriössä on aina kiireinen. Julkisen talouden suunnitelman riihi eli kehysriihi on huhtikuussa ja siihen liittyy paljon asioita.
Monen on vaikea ajatella VM:ää ilman Hetemäkeä. Onhan hän työskennellyt siellä jo vuodesta 1983 lähtien. Ensin tutkijana ja sitten askel askeleelta vastuullisemmissa tehtävissä.
Jos kysyy keneltä tahansa vaikuttajalta, kuka on Suomen vaikutusvaltaisin virkamies, vastaus tulee kuin pyssyn suusta: Hetemäki.
Näin on ollut jo vuosia.
Kohtuutonta arvostelua
Työllisyys on ollut aina Hetemäen sydäntä lähellä.
Se on yksi niistä aiheista, joista hän innostuu esittelemään tilastoja ja graafeja, ehdotuksia ja perusteluja. Työttömän köyhyysriski on yli kymmenkertainen työlliseen verrattuna, hän usein muistuttaa.
Hallitusohjelman mukaan tämän vuoden budjettiriihessä pitää olla määriteltynä toimenpiteet, jotka johtavat 30 000 työllisen lisääntymiseen. Epäilyjä onnistumisesta sinkoilee joka puolelta.
Hetemäki pitää arvostelua kohtuuttomana.
– Pitäisi muistaa, että hallitus päätti jo budjettiriihessään 25 kohdan paketista, ja sen toimeenpano on meneillään. Ei nyt pitäisikään olla muita toimenpiteitä valmiina.
Hetemäkeä paraikaa työllistävä kehysriihi on yksi välietappi, jolloin tilanteesta on luvattu kertoa tarkemmin.
Hallituksen vaihtuessa työministerikin vaihtui Timo Harakasta, sd., Tuula Haataiseen, sd. Hetemäki varoo neuvomasta uutta ministeriä, mutta antaa selkeästi tukensa hallituksen työllisyystoimille.
Hetemäki korostaa etenkin alkavan työllisyyden kuntakokeilun suurta merkitystä.
– Kuntakokeilu on todella iso ja tärkeä asia, jonka merkittävyyttä ei ole julkisuudessakaan noteerattu. Se on meidän työvoimapolitiikkamme suurimpia hallinnollisia uudistuksia pitkään aikaan. Tulee valtavia muutoksia. Tätä me juuri tarvitsemme. Tarvitsemme lisäresursseja työllisyyden hoitoon.
Kokeilu tulee nopeasti
Vuoden 2022 loppuun saakka kestäviin työllisyyskokeiluihin valittiin 20 kuntaa tai kuntayhtymää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. TE-toimistojen työntekijöistä 51 prosenttia siirtyy tekemään töitä kunnissa esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa kaikki kunnat ovat nyt mukana ja yli puolet alueen työttömistä siirtyy kuntien vastuulle.
– Tämä kokeilu tulee nopeasti.
Se on hyvä, sillä toiveena on, että kokeilut tuottaisivat tuloksia hyvin nopeasti.
Jos kokeilu onnistuu, malli voidaan ottaa kattavasti käyttöön koko Suomessa.
– Onnistuminen vaatii kuitenkin, että työtä tai palvelua tarjotaan ja ne otetaan vastaan tai menettää ainakin osan etuudesta kuten nykylainsäädäntö edellyttää.
On tärkeää saada lisää väkeä neuvomaan ja auttamaan ihmisiä avoimiin työpaikkoihin, joita tällä hetkellä on avoinna ennätysmäärä.
– Tässä tilanteessa, kun meillä on paljon avoimia työpaikkoja, palvelujen teho on parhaimmillaan. Tarjottuun työhön ja palveluun pitää myös tarttua kattavasti ja yhdenvertaisesti koko maassa, muuten kuntakokeilulta ei voi odottaa paljon.
kovaa työtä
Työllistämisen kuntakokeiluja on toki ollut aiemminkin. Edellinen päättyi vuoden 2018 lopulla. Uusi eroaa edellisestä siinä, että se on huomattavasti kattavampi. Ratkaisevaa on kuitenkin kokeilun täytäntöönpano.
Hetemäki vertaa nykyistä tilannettamme Ruotsiin ja Tanskaan, joissa työllisyyspalveluita hoitaa huomattavasti suurempi määrä ihmisiä kuin Suomessa. Kaikki tutkimustulokset viittaavat henkilökohtaisten palvelujen ja kontaktien tärkeyteen.
– Kun kunnat tulevat tähän mukaan, Suomessakin pystytään paljon paremmin palvelemaan ihmisiä henkilökohtaisesti. Jos palveluita ei panna kuntoon, Suomi ei pääse muiden Pohjoismaiden työllisyysastetasolle. Työllistäminen on kovaa työtä, Hetemäki huomauttaa.
– Mikään markkina ei ole niin vaikea kuin työmarkkina. Työnantaja ei tiedä, millaiset ominaisuudet jollakin potentiaalisella työnhakijalla on ja vastaavasti työnhakijalla ei ole tietoa siitä, minkälaisia työpaikkoja on ja mihin hän voisi kelvata.
Kurssitus liikkeelle
Kokeiluun mukaan tulevien kuntien pitäisi nyt löytää tarpeeksi henkilökuntaa neuvontatehtäviin. Heidät pitää myös kouluttaa.
– Pitäisi olla vähintään sähköinen kurssitus, jonka tulisi olla jo nyt liikkeellä niissä kunnissa, jotka osallistuvat kokeiluun. Kunnan työntekijän, joka hoitaa näitä tehtäviä, pitää tuntea työvoimapalvelulain velvoitteet. He toki tulevat saamaan apua TE-toimistoista.
Hetemäellä ei ole harhakäsitystä siitä, kuinka iso ja vaikea hanke kokeilu on.
– Tämä ei tule olemaan helppo kokeilu. Se vaatii valtavasti työtä kunnissa, koska kokeiluun osallistuville tämä on merkittävä viranomaistehtävä.
Kunnilla on hänen mielestään se etu verrattuna TE-toimistoihin, että kunnat ovat lähempänä sekä yrityksiä ja muitakin työnantajia sekä työllisyyspalveluita tarvitsevia ihmisiä.
– Kunnat ovat montaa muuta kautta palvelemassa näitä ihmisiä.
Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Vantaan, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa pelaa jo nyt hyvin.
– Sitä palvelurepertuaaria ei löydy pelkästään TE-toimistoista.
Kunnilla on tietysti jo vuosien kokemus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, joka on ollut lakisääteinen vuodesta 2015, jolloin kunnat saivat tehtäväkseen TYP-johtajuuden. TYP-palveluissa räätälöidään yhden luukun periaatteella ratkaisuja pitkään työttömänä olleille, jotka tarvitsevat laajasti eri viranomaisten palveluita.
Uusissa kokeiluissa toiminta on kuitenkin huomattavasti laajempaa ja yhteistyö tiiviimpää.
Kaupunkien ongelmat
Jos maailmalta ei tule ikäviä yllätyksiä ja kun sekä finanssipolitiikka että rahapolitiikka tukevat kasvua, Hetemäki uskoo, että työpaikkoja riittäisi jatkossakin.
Työllistämistä helpottaa myös se, että työpaikat ja työttömät ovat yhä enemmän samoilla alueilla ja koko maassa on hyvä työvoiman kysyntätilanne. Monet työpaikat ovat rakennus- ja kaupan alalla, hotelleissa ja ravintoloissa sekä logistiikkapuolella eli varastoissa. Niissä ei vaadita pitkää koulutusta.
– Kohtaanto alueellisessa ja ammatillisessa mielessä ei ole niin paha kuin se on joskus ollut.
Vaikka työpaikkoja on koko maassa, eroja alueiden välillä on. Yllättävintä ehkä on se, että suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Oulussa, Tampereella ja Turussa, työttömyysaste on korkeampi kuin maassa keskimäärin.
– Työttömyyden kasautuminen kaupunkeihin on uusi piirre. Yllättävää on myös se, että työttömyys kestää monissa isoissa kaupungeissa pidempään kuin muualla. Pisimpään työttömyys kestää Helsingissä.
Hetemäki arvelee, ettei kaikissa suurissa kaupungeissa työttömille ole tarpeeksi palveluja. Palveluihin tehdyt panostukset Vantaalla voivat selittää sen, että työttömyys kestää siellä lyhemmän aikaa kuin Helsingissä ja Espoossa.
Hyväpalkkaisiin töihin!
Kaikista suurin yksittäinen työvoimapolitiikan toimi nykyään on omaehtoinen opiskelu työttömyystuella. Sen piirissä on nykyään jo noin 40 000 ihmistä.
Hetemäen mielestä on syytä selvittää, kohdistuvatko koulutustoimenpiteet oikeisiin henkilöihin.
– Opiskelevatko juuri ne henkilöt, joilla ei ole koulutusta?
Kaikkien työllistämispalveluiden pitäisi auttaa työllistymistä, joten koulutustarpeet on perattava tarkkaan.
– Pitäisi kriittisesti arvioida kaikkea, mitä näissä palveluissa tehdään, jotta vähät rahat käytettäisiin niin, että mahdollisimman moni pääsisi töihin.
Hetemäki painottaa, että työvoimapalvelun pitää auttaa ihmisiä niin, että he pääsevät omaa osaamistaan tai potentiaalista osaamistaan vastaaviin hyviin työpaikkoihin.
– Usein unohtuu, että työvoimapalvelun tärkein tehtävä on saada ihmiset heidän mahdollisuuksiaan vastaaviin töihin eli yleensä mahdollisimman hyväpalkkaisiin töihin. Niihin, joihin heidän kykynsä riittävät tai voivat riittää – eikä mihin tahansa töihin. Meillä Suomessa on OECD:n mukaan erittäin hyvä aikuisväestön osaaminen.
Kuntien talouden kannalta olisi tärkeää, että työvoimaa hakevat teollisuusyritykset saisivat työvoimaa. Niissä töissä maksetaan usein kohtuullisen hyvää palkkaa.
– Kunta saisi enemmän verotuloja eikä se olisi keneltäkään pois.
Joskus yllättävällä koulutuspohjalla on mahdollisuus päästä tehtävään, jota ei ensimmäisenä ajattelisi. Hetemäki mainitsee esimerkkinä kampaajan, joka sai töitä kylmäkalustetehtaassa, jossa maksetaan todennäköisesti parempaa palkkaa.
– Miten työtön tietäisi kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita on olemassa ja mihin hän kelpaisi? Monilla itsetunto on niin maassa, että he ajattelevat, ettei heistä ole mihinkään. Ei työttömällä tule helposti mieleen, että hän voisi kelvata johonkin uudenlaiseen työhön.
Äärettömän tärkeä sote
Kuntien talouden kannalta ratkaisevinta hänestä olisi kuitenkin sote-uudistuksen pikainen toteutuminen.
– Suurin riski menojen suhteen siirtyy sitten kuntien harteilta maakunnille. Se on iso helpotus kuntataloudelle.
Hetemäki vetoaa poliitikkoihin niin hallituksessa kuin oppositiossakin.
– Sote-uudistuksen toteutuminen on äärettömän tärkeä asia. Nyt sen täytyy mennä maaliin.
Hän luettelee kolme syytä.
– Kaikista tärkein asia on se, että saadaan ihmisten palvelut toimimaan. Toinen syy on poliittisen järjestelmän uskottavuus.
Kolmas on Suomen maine ulkomailla.
– Pitää antaa viesti niille, jotka sijoittavat tähän maahan. Luokittajille on sanottu jo 20 vuotta, että sote-palvelut pannaan kuntoon.
Hän muistuttaa, että keväällä 2014 kaikki eduskuntapuolueet olivat samaa mieltä sote-uudistuksesta. Sote-palveluiden järjestämisvastuu olisi silloin annettu viidelle sote-alueelle. Malli törmäsi kuitenkin seuraavana keväänä perustuslaillisiin ongelmiin.
Nyt valmisteilla olevassa mallissa järjestämisvastuu tulisi 17 maakunnalle sekä Uudellemaalle, joka on tarkoitus jakaa neljään itsehallintoalueeseen ja Helsingin kaupunkiin.
Hetemäki ei näe uudessa mallissa ongelmia, ”kun yhtä parasta mallia ei ole”. Varsinainen ongelma hänen mukaansa on ollut se, ettei ole saatu aikaan kompromissia, jonka pulmat olisivat riittävän pieniä kaikille.
– Kun tällainen kompromissi on nyt pöydällä, niin kyllä kansalaiset voivat kysyä, että minkä ihmeen takia sitä ei pystyttäisi toteuttamaan.
Some on jäänyt
Hetemäki ei tiedä vielä, mihin hän työelämäprofessorina perehtyy.
Ideoita riittää.
– Vuosien aikana on tullut niin paljon asioita, joita ei ole ehtinyt miettiä, kun on tullut jo seuraava.
Sosiaalisesta mediasta hän ei ole vielä innostunut. Twitter-tili tuli kyllä avattua kesällä 2015 huutomerkin kanssa, mutta kolme vuotta myöhemmin hän kirjoitti sinne, että oli pohtinut kolme vuotta kolmatta twiittiään. Silloin hän ilmoitti olevansa valmis talous- ja muuhun keskusteluun. Aika vähäksi se on jäänyt.
– Varmaan siellä pitäisi olla enemmän, mutta näissä tehtävissä pitää olla hirveän tarkka, mitä twiittaa. Helposti syntyy väärinkäsityksiä.
Kuntalehti avaa joulun ja vuodenvaihteen aikaan valikoituja juttuja menneen vuoden lehdistä vapaasti luettavaksi verkossa.
On totta, että sote-rahoitus pitää siirtää nopeasti valtiolle, mutta siihen ei tarvita hallituksen sote-uudistusta. Kaikilla maakunnillakaan ei olisi riittävän leveitä hartioita.
Kannattaa huomata, että Hetemäen kolme perustelua hallituksen sote-uudistuksen toteutumiselle ovat kovin kevyitä.
1) Palvelut pitää saada toimimaan, mutta siihen ei hallituksen esitys anna mitään eväitä. Pelkkä rahoituksen siirtyminen valtiolle ei ole mikään sote-uudistus. Kyseessä on vain puhtaasti puoluepoliittisista lähtökohdista tehtävä hallinnonuudistus.
2) Jos poliittista järjestelmää halutaan tehdä uskottavaksi toteuttamalla kelvoton uudistus ollaan kyllä kaulaa myöten suossa. Millainen tahansa uudistus ei voi olla tilanteen ratkaisu. Oikea ratkaisu olisi, että poliitikot ryhtyvät tekemään sotea kansalaisia eikä puolueita varten. Poliitikkojen uskottavuusongelma on kyllä todellinen, mutta juuri poliitikoille pitäisi tehdä jotain eikä yrittää kätkeä heidän kykenemättömyyttään näennäisuudistuksilla, joiden luonne tulee lopulta kuitenkin ilmi.
3) Jos tehdään kelvoton sote-uudistus, ei Suomen maine ulkomailla siitä ainakaan parane. Pikemminkin sääliä sellainen herättäisi.
Hetemäki ei näe uudessa mallissa ongelmia, ”kun yhtä parasta mallia ei ole”. Hän ei tunne (tai ei halua tuntea kuten poliitikot) Pelkistetyn soten ratkaisumallia, jossa kaikki asetetut tavoitteet saavutettaisiin tai ylitettäisiin. Yhtään kompromissia ei tarvittaisi. Se on paljon sen rinnalla, että hallituksen esitys ei ole saavuttamassa ainuttakaan tavoitetta.