Ihmisiä Lahden kirjaston aulassa
Kirjastot ovat tyypillisiä kunnan yhteisiä työpaikkoja. Kuva: Lauri Rotko

Työsuojeluviranomaiset haluavat herättää ymmärrystä kunnan yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden huomioimisesta myös kuntasektorilla.

Viranomaiset ovat parin vuoden ajan seuranneet kuntien yhteisten työpaikkojen turvallisuutta.

Taustalla on mm. ostopalvelujen yleistyminen ja siitä seurannut tilanne, jossa kuntien työpaikoilla työskentelee usein monen eri työnantajan edustajia tai yrittäjiä. Tällaisia työpaikkoja kutsutaan yhteisiksi työpaikoiksi.

Tyypillisiä kuntien yhteisiä työpaikkoja ovat esimerkiksi koulut, kirjastot ja päiväkodit, joissa työskentelee varsinaisen henkilökunnan lisäksi palveluyritysten edustajia, kuten kunnossapito-, kuljetus-, ruokahuolto- tai siivousyritysten työntekijöitä tai yrittäjiä.

Yhteinen työpaikka koskettaa lukuisia ihmisiä, työntekijöiden lisäksi niitä jotka käyttävät palveluja: päiväkodin lapset ja koulun henkilökunta esimerkiksi, tarkastaja Laura Mäkilä Aluehallintovirastosta muistuttaa.

Viranomaisvalvonnassa on noussut esiin puutteita yhteisten työpaikkojen johtamisessa, riskienhallinnassa, työn suunnittelussa ja sujuvan tiedonkulun varmistamisessa.

Puutteiden esiin nostamistakin tärkeämpää on ymmärryksen herättäminen asiasta, Laura Mäkilä sanoo.

-Aika moni työnantaja huolehtii työntekijöistään, kuten lain mukaan pitää, mutta pitää laajentaa katsantokantaa ja ymmärtää että yhteisellä työpaikalla on muistettava varmistaa, että oma työ ei vaaranna kenenkään turvallisuutta tai terveyttä.

Tiedon on kuljettava

Kun yhteisellä työpaikalla kohtaavat useat työkulttuurit, ja esimerkiksi vastuukysymykset saattavat hämärtyä tai tiedonkulussa ilmetä puutteita, vaaraan voivat joutua niin työntekijät kuin asiakkaatkin.

Erityisenä haasteena joka alalla on viestintä ja tiedottaminen työpaikalla tapahtuvista asioista.

Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuutena on huolehtia tiedonkulusta työpaikalla.

Jokaisella yhteisellä työpaikalla toimivalla työnantajalla säilyy kuitenkin työnantajan vastuu omista työntekijöistä. Sitä ei voi ulkoistaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävälle työnantajalle, Mäkilä muistuttaa.

-Millaisia suunnitelmia on esimerkiksi remonttien suhteen ja miten se vaikuttaa työpaikan arkeen., Mäkilä nostaa esimerkkitilanteen.

-Pitäisi olla tietynlainen prosessi tiedonkulusta työpaikalla, että kaikki ymmärtävät, miten yksi työ vaikttaa toiseen.

Esimerkiksi kouluympäristössä on tultu kauas siitä ajasta, jolloin talonmies ja siivoajat ja keittiöhenkilökunta työskentelivät pitkään samassa paikassa ja olivat tuttuja keskenään ja koulun käyttäjille.

Työmaailma on muuttunut stabiilista hektiseksi.

Kiinteistöhuollon ja ruokapalvelun kilpailutus on muuttanut tilanteen monissa kunnissa.

Yritysten sisälläkin työntekijöiden vaihtuvuus voi olla suurta.

-Tiedotuksen merkitys korostuu, kun tulee uusia ihmisiä, joille pitää kertoa työpaikan toimintatavat ja vaaran paikat. Lisäksi pitää huomioida sairastumiset ja sijaisten perehdyttäminen, Laura Mäkilä sanoo.

Turvallisuus on työn laadun ja tehokkuuden tae

Työelämässä puhutaan paljon tehokkuuden vaatimuksesta ja tehostamisesta. Laura Mäkilä muistuttaa, että työn laadukkuutta on nimenomaan se, että työturvallisuusasiat on otettu huomioon.

-Jos työturvallisuuskulttuuri on kunnossa, se on juuri sitä tehokasta ja laadukasta tekemistä. Asiat ovat kunnossa, kun ne on mietitty hyvin. Vanha sanonta siitä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pätee tässäkin.

Aluehallintovirasto järjestää tällä viikolla yhteisen työpaikan turvallisuusteemaviikon, jonka tarkoituksena on muistuttaa kuntatyönantajia yhteisen työpaikan turvallisuuden merkityksestä.  

Juttua muokattu 28.2. klo 8.30: muutettu otsikkoa ja korjattu Laura Mäkilän työnimike.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*