Ei ollut helppo nakki selvittää, mikä on sosiaalihuollon sähköisten palvelujen tilanne.

– Meidät yllätti, miten suuri työ tilanteen selvittämisessä ylipäätään oli. Aikaisempia selvityksiä ei ollutkaan tehty, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila sanoo.

Hallitus haluaa sähköistää sote-palvelut, mutta mutta sosiaalihuolto, siis iäkkäiden, lapsiperheiden ja vammaisten palvelut sekä lastensuojelu ja päihdehuolto ovat jääneet lapsipuolen asemaan.

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeessa terveyspalvelujen digitalisointiin on käytetty kaikkiaan 25 miljoonaa euroa. Sosiaalihuolto sai rahaa tilanteensa selvittämiseksi 30 000 euroa.

Sähköisiä palveluita ei tunnisteta

Kauppilan, Kati Kiisken ja Mari Lehtosen raportti sosiaali- ja terveysministeriölle on ensimmäinen erityisesti sosiaalihuollon sähköisiä palveluja kartoittanut selvitys. Se kertoo, että sosiaalipalveluita on sähköistetty: kaivamalla selvityksessä löytyi yhteensä 200 erilaista sovellusta.

Silti sosiaalihuolto tulee kaukana terveydenhuollon perässä.

Työntekijät eivät välttämättä tunnista, mitä sähköisellä palvelulla tarkoitetaan.

Kuntien välillä palveluissa on suuria eroja. Se on uhka kansalaisten tasa-arvolle.

Keski-Suomen alueella asuville sosiaalipalveluita on tarjolla verkossa paljon runsaammin kuin esimerkiksi kainuulaisille tai keskipohjalaisille.

– Kuntayhtymillä on ollut pieniä kuntia enemmän resursseja, ja niissä kaikkia palveluita on sähköistetty. Kuin vanavedessä on samalla päästy sosiaalihuollossakin tarjoamaan näitä digitaalisia palveluita.

Sähköistämisestä säästöjä ja iloa

Suomi on pitkien välimatkojen maa.

Halutaanko rahat ja energia käyttää räntäsateessa tien päällä, vai voisiko asiakkaan kuulumisia kysellä etäyhteyksien välityksellä, Kauppila kysyy.

Hänen mukaansa sosiaalihuoltoa ei saada kunnolla mukaan sote-uudistukseen, jos digitalisointia ei oteta vakavasti.

Palvelujen sähköistäminen tuottaisi säästöjä, mutta myös iloa, Kauppila sanoo. Yhteydenpito asiakkaan ja työntekijän välillä sujuvoituisi, mutta teknologia helpottaisi myös asiakkaiden välistä vuorovaikutusta.

– Mummot voisivat perustaa vaikka kuvapuhelimen tai tabletin kautta toimivan lukupiirin.

Kauppila toivoo, että sähköisiä terveyshuollon palveluita kehittäneet osaajat opastaisivat sosiaalihuollon työntekijöitä palvelujen kehittämisessä. Terveydenhuollossa on jo tuntumaa verkkopalvelujen ja laitteiden käytöstä ja alkuvaikeuksista.

– Innokkaiden osaajien ja uudistajien joukko ei synny itsestään, vaan siihen tarvitaan kokeneiden osaajien rohkaisua ja tukea.

Rahaa, osaamista ja aikaa

Jotta sosiaalipalveluita saadaan verkkoon, tarvitaan rahaa, osaamista ja aikaa. Monessa kunnassa sosiaalityötä tehdään jo nyt minimimiehityksellä. Uusiin kehittämistehtäviin ei yksinkertaisesti riitä tekijöitä ja aikaa.

– Yhteistoiminnallista kehittämistä tarvitaan lisää. Se tarkoittaa, että kansalaiset, asiakkaat, asiantuntijat eli työntekijät ja omaiset ja läheiset ovat mukana kehittämässä palveluja. Mutta se ei synny, jos ei kukaan sitä organisoi, Kauppila sanoo.

Eikä mitään tapahdu, ennen kuin asiasta aletaan keskustella.

– Ei tästä edes keskustella, vaikka puhutaan että julkiset palvelut halutaan sähköistää. Pitäisi miettiä, mitä se tarkoittaa sosiaalihuollon puolelle.

Kauppila suosittelee, että sähköisten palvelujen kehittämiseen kohdennettaisiin ”edes pikkuisen” kehittämisrahaa.

– Ei tässä paratiisi ole kaukana, eikä tässä tarvita hirveän suuria rahoja. Mutta ensin tarvitaan valtionhallinnolta ilmaus, että sosiaalihuoltoa aletaan kehittää.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. ”Digi-palvelut, robotit ja automaatit ovat kuin bensajakelun kylmäasemat. Pitää saada tavata ihminen ja ehkä kuppi kahviakin!”. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus! Päivittäiset käynnitkin sitovat, varsinkin kun esim. kotihoitajat eivät pysty ilmoittamaan tarkkaa aikaa. On helpottavaa, jos voi katsoa tietoja ja saada ohjeita itselle sopivana aikana. Oman ajankäytön hallinta on tärkeätä apua tarvitsevallekin. Siis sähköiset palvelut myös sosiaalitoimeen!

  2. Mutta miksiköhän tähän ei panosteta. Parhaan vastauksen saa kun kysyy ja vastaa itse: ei sosiaalipalveluja haluta kaikkien ulottuville, koska sosiaalipalveluille ei haluta lisää käyttäjiä. Sosiaalipalvelut halutaan ajaa alas. Maahanmuutto maksaa Suomelle tulevina vuosikymmeninä monin verroin enemmän kuin sosiaalipalvelut koskaan eli rahan puute kroonistuu eikä lisää veronmaksajia saada. Luku- ja kirjoitustaidottomat maahantulijat tarvitsevat massiivisesti sosiaalipalveluja, mutta ne voi heille tuottaa Helsinki, jonne se porukka ghettoutuu väistämättä. Miksi siis tehdä saavutettavampia sosiaalipalveluja, kun se johtaisi vain niiden kysynnän maanlaajuiseen kasvuun?

  3. Ehdottomasti sähköiset palvelut osaksi sosiaalipalveluja, mutta lisäämään palvelua ja helpottamaan kontaktointia. En tarkoita että korvaisi kasvokkaista kohtaamista, mutta voi täydentää sitä ja voi helpottaa esim. ensikontaktin saamista henkilölle jolla sosiaalistem tilanteiden pelko. Pitkistä välimatkoista ja räntäsateesta huolimatta ihmisille taattava myös tarpeen mukaista kasvokkaista palvelua.

    Huomioitava myös se että vanhemmat ikäluokat tai edes tällä hetkellä keski-ikäiset eivät ole ikäänsä käyttäneet erilaista teknologiaa samassa määrin kuin esim nyt alle 30-vuotiaat, joille esim tietokoneen ja älypuhelimen käyttö on ollut pienestä asti vahva osa arkea.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*