Kuva: Ville Miettinen

Kanta-Hämeen kunnat ovat kypsyneet sote-uudistuksen hidasteluun, uutisoi tiistain Hämeen Sanomat.

Kanta-Hämeen kunnat päättivät joulun alla edetä maakunnalliselta pohjalta, vaikka hallituksen linjaama valtakunnallinen uudistus ei etenisi suunnitellusti.

Jos valtakunnallinen uudistus syystä tai toisesta tyssäisi, Kanta-Hämeessä sote valmisteltaisiin ainakin väliaikaisesti kuntayhtymäpohjalta.

– Maakunta antaisi omalle uudistuksellemme hyvät raamit. Toivon, että hallituksen hanke vihdoin etenisi, projektipäällikkö Jukka Lindberg sanoo.

Kanta-Hämeen sote kulkee nyt työnimellä Sote III, mutta sille etsitään paraikaa omaa oikeaa nimeä. Hämeen liiton verkkosivuilla käynnissä olevassa äänestyksessä vaihtoehtoina ovat Oma Häme, Meidän Häme, Hyvä Häme ja Hämeemme.

Hanketta potkitaan vitkaan vauhtiin. Ohjausryhmä käynnisti valmistelun kolmannen vaiheen viime viikolla. On tulossa verkkosivut, henkilöstöfoorumit ja puolueiden kuulemiset. Työryhmien loppurapotteja odotellaan loppukesästä.

– Sen jälkeen alkaa valmistelun toinen aalto, Lindberg sanoo.

Tavoiteaikataulu on sama kuin hallituksen linjauksissa, eli uuden soten pitäisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa.

Sote-uudistuksen takkuilusta Kunta.tv:ssä: Hanna Tainion haastattelu:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Perustuslaissa verotusoikeus on säädetty kunnille: PL 121 §.

    Yksi kunnallisveroluokka Suomen kunnallisverovelvollisille riittää. Ei tule vääristymiä, kun sairaanhoitopiirit perustavat sote-sairaanhoitopiirin.

    Kanta-Hämeen kuntaverovelvollisten veroprosenteissa on kaksi osaa:

    1) oman kunnan budjettitilille tulevat kuntaverot

    2) sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymän budjettitilille menevät kuntaverovelvollisten kuntaverot.

    Verotietokone

    Kanta-Hämeen sote-sairaanhoitopiirin (tuleva aluekunta) verotietokone ottaa suoraan kuntien kunnallisverovelvollisilta (verotusoikeus säädetty PL 121 §:ssä) osuuden sekä verovelvollisen oman kunnan budjettitilille (PL 121 § 1. momentti) että oman sote-sairaanhoitopiirin — aluekunnan* budjettitilille (PL 121 § 4. momentti).

    Koska verotusoikeus on perustuslaissa säädetty kunnille, on koko verotusprosessi kytketty nykyisten kuntien veroprosentteihin, jotka uudistuksessa eivät nouse, koska uudistuksessa otetaan Suomen nykyisin tunnettujen tehokkaimpien soten järjestäjä-rahoittaja-tuottajien johtamis- ja toimintatavat. Rehulan ei tarvitse enää valvoa öitä soten tähden.

    Valtio jatkaa edelleen vuoteen 2025 asti nykyisellä perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen mukaisten valtionosuuksien maksamista kunnille.

    Toisin sanoen:

    Verotietokone kerää suoraan Kanta-Hämeen kunnallisverovelvollisilta kuntayhtymävaltuuston budjettitilille euromääräisesti saman summan kuin jos jäsenkunnat keräisivät verot kuntayhtymän puolesta ja tilittäisivät perussopimuksessa määritellyn laskukaavan mukaisen osuuden sote-kuntayhtymän budjettitilille.

    Heti kun sote-kuntayhtymä saavuttaa valtakunnallisen kustannustehokkuustason, netto 3000 euroa per asukas tai sitä paremman tason, niin voidaan siirtyä aitoon Kanta-Hämeen aluekunnan veroprosenttiin ja aluekunnan sisään jäävien nykyisten kuntien veroprosentteihin hallitusti vuoteen 2025 mennessä. Valtio maksaa bonuksia taulukon mukaan sitä enemmän mitä nopeammin saavutetaan lyhyemmät jonotusajat, laatu ja kustannustehokkuus.

    Uudistuksen alussa kuntaverovelvollisilta verotietokoneen perimät sote-sairaanhoitopiirin budjettitilille lähtevät kunnallisverot on Kanta-Hämeen perussopimuksessa sovittu laskukaavalla kolmen viimeisen vuoden käytön mukaan, joten ne on kiinnitetty kuntien veroprosentteihin sairastavuus ja ikärakenne huomioon otettuna:

    1) Valtakunnallisesti jokaisen kunnan sairastavuus ja ikärakenne tulee huomioon otetuksi 20 sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymän budjetissa.

    2) Valtio tasaa Suomen kuntien sairastavuudessa ja ikärakenteessa olevat rahoitukselliset erot niin, että kunnat ovat rahoituksellisesti neutraaleja kustannusten suhteen. Mitä suurempi sairastavuus, sitä suurempi suhteellinen valtionosuus.

    Siirtymäajan jälkeen:

    Kun sairastavuudesta ja ikärakenteessa oikeuttava valtionosuus kilahtaa verotietokoneen muistiin, verotietokone siirtää vastaavan osuuden sote-sairaanhoitopiiristä synnytetyn aidon aluekunnan budjettitilille automaattisesti. Verotietokone laskee kunnallisverovelvollisilta kuntien ja aluekuntien veroprosentteja vastaavat osuudet kuntien ja aluekuntien budjettitilille.

    Edellä kuvattu alkuvaiheen perustuslain 121 §:n mukainen siirtymäaika on ylivoimaisesti parempi kuin valtion rahoituksen käyttö tai erillinen aluekunnan kuntavero ja erillinen kuntien kuntavero, mihin julkinen kritiikki tällä hetkellä kohdistuu.

    Samaa voidaan käyttää nykyisissä Kainuun ja Etelä-Karjala sote-sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä, jotka perustuslakivaliokunta on hyväksynyt. PL 121 §.

    Pohjois-Karjalan sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto toimii ja operatiivinen toiminta käynnistyy 9 kk kuluttua 1.1.2016.

    Muut 17 sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymää seuraavat nopeasti, koska se takaa jäsenkunnille palvelut ja jäsenkunnat säästävät rahaa — veroprisentteja ei nosteta.

    Valtio eli ite Sipilä maksaa bonuksia taulukon mukaan.

  2. Avatar Sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto ja äänivaltaleikkuri sanoo:

    Tuleeko Kanta-Hämeen sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimukseen kirjatuksi äänivaltaleikkuri? Äänivaltaleikkuria on haluttu käyttää 20 sairaanhoitopiirissä.

    Vuosien kuluessa yksikin kuntaliitos suureen kaupunkiin voi tehdä hallaa kuntien asukkautten vaikutusvallalle omiin sote-palveluihin.

    Sairaanhoitopiirin sisään jäävä asukasluvultaan suuri kaupunki ei saa ottaa ylivaltaa päätettäessä sote-sairaanhoitopiirin muiden jäsenkuntien asukkaitten palveluista.

    Muuten sote-sairaanhoitopiirin valtuusto toimii samalla logiikalla kuin sairaanhoitopiirin laajuinen suurkunta. Niissä palvelut lopetetaan jäsenkuntien alueelta ja keskitetään suureen kaupunkiin. Tästä seuraa sotella vivutus suurkuntaliitoksiin, mikä oli Kataisen-Urpilaisen hallituksen sote-uudistusten kompastuskivi: pakotetaan ”vapaaehtoisiin” suurkuntaliitoksiin. Keskustapuolue vastusti. Entä nyt?

    Suora vaalitapa merkitsee samaa kuin sairaanhoitopiireissä käytetyn äänivaltaleikkurin jättämistä pois.

    Onko keskustapuolue kääntänyt takkinsa kokoomuksen linjaa noudattavaksi puolueeksi eduskuntavaalien jälkeen Sipilän johdolla?

  3. Avatar Yhtymävaltuusto on järjestäjä, tuottaja budjetoija. Kunnallisverovelvolliset rahoittaa. sanoo:

    Kanta-Hämeen sote-kuntayhtymävaltuusto tekee järjestämispäätökset, tuotantopäätökset ja budjettipäätökset perussopimuksessa sovitun rahoituksen puitteissa.

    Itse asiassa yhtymävaltuuston voi katsoa olevan myös tosiasiallinen rahoittaja perussopimuksen nojalla.

    Rahoitus tulee automaattisesti Kanta-Hämeen kunnallisverovelvollisilta ja valtionosuuksina.

    Teknisesti rahoituksen keräävät aluksi jäsenkunnat kuntayhtymävaltuuston puolesta perussopimuksen mukaisesti, ja tilittävät kuntayhtymävaltuustolle. Yhtä hyvin verotietokone voi kerätä saman euromäärän kunnallisverovelvollisilta, mikä vastaa Kanta-Hämeen aluekunnan sote-veroa.

  4. Avatar 20 sairaanhoitopiirissä käytössä kaikki tunnetut tehokkaat toimintamallit 2018 sanoo:

    Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Aalto-yliopisto voisivat tehdä jatkoselvityksen — taulukon — kunta- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti tehokkaista toimintamalleista.

    — Sitä mukaa kuin sairaanhoitopiirit ovat ottaneet käyttöön rekisteröidyn toimintamallin niin, se näkyy jatkuvasti päivittyvässä taulukossa.

    — Kaikki 20 sairaanhoitopiiriä ovat ottaneet käyttöön parhaat käytännöt 1.1.2018 mennessä, jolloin aloitetaan uusi kierros.

    Selvästi julkinen järjestäjä, rahoittaja, tuottaja toteuttaa samat palvelut Suomen kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehokkaasti tai tehottomasti.

    Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyötyvät taloudellisesti, kun sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan alusta lähtien ottamalla huomioon eri puolilla maata käytössä olevat tehokkaat toimintamallit. Ei tarkoita palvelutason leikkauksia. Päinvastoin hyvällä johtamisella ja pienellä lisäpanostuksella sairaanhoitopiirin jäsenkunnat saavuttavat suuret säästöt samalla kun asukkaat saavat vähintään samat palvelut nopeammin.

    Suurten kaupunkien välillä on kustannustehokkuudessa eroja.

  5. Avatar Systemaattinen hyvien ja tehokkaiden toimintamallien käyttöön otto kunnissa sanoo:

    Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Aalto-yliopisto voivat aloittaa kartoittamalla Suomen kuntien erot perheiden ja lasten ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä. Näistä saadaan laskennallinen tehokkuusindeksi ja vuosittain säästyvät kuntatalouden eurot.

    On kuntia, joissa toimintamallin muutoksella ja pienellä rahallisella lisäpanoksella on saavutettu asukkaille hyvä palvelu ja kunnalle erittäin suuret säästöt, kun on voitu ehkäistä vuosia kestävät kalliit järjestelyt.

    Ei ole epäilystä, että nämä toimintamallit on oltava sekä ensin vapaaehtoisesti että hallituksen säätämällä lailla käytössä kaikissa Suomen kunnissa mahdollisimman nopeasti.

    Kuntaliitto

    Imatran hyvinvointineuvola palkittiin Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinnolla

    http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/03/Sivut/lastensuojelun-palkittu.aspx

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*