Heikki Turkka toivoo aikuisilta kunnollista puuttumista koulukiusaamiseen. (Kuva: Janne Aulavuori)

Aseman lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka sanoo seuranneensa viime aikojen julkista keskustelua katujengeistä hämillään.

-Se miten siitä puhutaan on erittäin metkaa. Media nostaa sitä suurempana ilmiönä kuin se onkaan, Turkka sanoo Valiokunta-podcastin uudessa jaksossa.

Turkka työskentelee mm. rikollisesti oireilevien nuorten parissa. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa menevät käsitteet sekaisin. Järjestäytynyt rikollisuus ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten katujengit tulisi erottaa käsitteinä.

– Totta kai on rikollisuutta mihin pitää keskittyä ja mikä pitää huomioida. Meillä on nuoria, jotka on alttiita siihen, että saa tunnustusta joltain porukalta. Mutta ei meillä ole sellaista alaikäisten järjestäytynyttä rikollisuutta mitä luullaan.

Turkka muistuttaa, että median tavalla käsitellä asiaa on suuri vaikutus. Jos nuoria leimataan, nämä haluavatkin ”tunnustaa väriä” – leimaava uutisointi voi siis vaikuttaa siihen, miten nuoret käyttäytyvät.

Samalla tavalla termeillä on vaikutusta koulumaailmassa. Turkka vetää vakavaan koulukiusaamiseen puuttuvaa toimintaa Aseman lapsissa, ja hän pitää koulukiusaaminen-termiä epäsopivana.

Kyse on usein väkivallasta, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit.

-Haluaisin puhua siitä väkivaltana, että aikuiset ottaisivat sen vihdoin vakavasti.

Kouluterveyskyselyiden mukaan joka kolmannessa tapauksessa kiusaaminen on pahentunut sen jälkeen, kun kiusaamisesta on kerrottu aikuisille, Turkka muistuttaa.

-Tämä aiheuttaa sen, että ei kerrota aikuisille.

Kiusaamistapauksissa aikuisen pitäisi todella tutustua siihen, mitä on nähnyt, eikä toimia ensimmäisen, mahdollisesti väärän olettamuksen johdattamana.

-Jokaisella konfliktilla on tarina. Jos jokaiseen konfliktiin puututtaisiin asianmukaisesti, ei olisi kostoja, ei olisi kierteitä. Jokainen hyvin puututtu konflikti on lapselle tunnetaito-oppimisen paikka.

Turkka on työskennellyt nuorten parissa 1980-lopulta saakka. Näiden vuosikymmenien aikana yhteiskunnan suhtautuminen nuoriin on mennyt huonompaan suuntaan, hän sanoo.

-Olen sitä mieltä, että tämä on lapsivihamielinen yhteiskunta.

-Meillä on paljon lapsen oikeuksia, ja ne näkyvät tosi vähässä. Lapset ja lapsiperheet ovat juhlapuhetavaraa.

Esimerkiksi tekemisen järjestäminen kohdentuu usein niille, jotka ovat muutenkin aktiivisia, mutta vähemmän niille, jotka voisivat innostua jostakin.

– Saisimme niin helpolla tehtyä isoja ratkaisuja, jotka olisivat ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen malleja.

Kuuntele Valiokunta Spotifyssa, SoundCloudissa, iTunesissa tai Suplassa!

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä