Suuren kuntauudistuksen kaatuminen romutti myös selkeimmän sote-mallin syntymisen. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Teija Sutinen muistuttaa sunnuntain lehdessä julkaistussa kolumnissaan, että viime viikolla sovittu sote-malli on lähellä sitä toimintamallia, jota sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen työryhmä esitti jo ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.

Ministeriön silloisen kansliapäällikön Kari Välimäen vetämä työryhmä ehdotti kuntien määrän vähennystä noin pariinkymmeneen, mikäli sote halutaan säilyttää kuntien vastuulla ja kansalaisille taata yhdenmukaiset sote-palvelut. Poliittisesti tulenaran raportin julkaiseminen lykättiin tuolloin eduskuntavaalien yli.

Kuntien määrän rajulle vähentämiselle ei raportissa nähty vaihtoehtoa, jos tavoitteena ovat yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko väestölle. Uudessa ratkaisussa palvelut on tarkoitus rakentaa 19 kuntayhtymän varaan. Samalla kunnat siirtävät suuren osan päätösvallastaan kuntayhtymien hallintokoneistolle.

 

Lue kolumni HS:n verkkosivuilta

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Selkeän sote-mallin luominen ei olisi vaatinut vaatinut noin kahteenkymmeneen kuntaan siirtymistä, maltillisempikin kuntauudistus olisi riittänyt. Selkeä sote-malli edellyttää, että johtaminen, rahoitus, järjestämisvastuu sekä tuotantovastuu ovat samassa organisaatiossa.
    Surullisinta hyväksytyssä mallissa on kunnallisen itsehallinnon raju karsiminen, kaksi kolmasosaa kuntien henkilöstöstä ja päätösvallasta siirtyy muualle.

  2. Sote-malli ei tule toteutumaan esitetyllä tavalla ainakaan tällä vuosikymmenellä, ainakaan Uudellamaalla. HUS:sista ei voida tehdä niin suurta kokonaisuutta, koska silloin sitä ei voisi mikään järjestäjä saada samalle viivalle muiden toimijoiden kanssa.
    Oletus on, että lakia lähdetään kokeilemaan Itä-Suomessa ja vähitteleen levitetään muualle. Uudenmaan osalta tullaan palvelutuottajiksi määrittelemään vähintään neljä tuottajaa ja näin tuottajien määrä nousee 22 kappaleeseen.

  3. Etelä-Karjalan maakunnassa on toiminut vuodesta 2010 lähtien itsehallinnollinen sosiaali- ja terveyspiiri Eksote perustuslain 121 §:n mukaisesti.

    1) Järjestämispäätökset.

    2) Tuotantopäätökset.

    3) Budjetti- ja rahoituspäätökset.

    4) Kustannusten nousun hillintäpäätökset, tuottavuuden lisäämispäätökset.

    5) Kuntien asukkaiden lähipalvelujen turvaaminen: painopiste ennaltaehkäisevissä sote-lähipalveluissa ja tehokkaassa kuntoutuksessa.

    Näillä järjestämispäätöksillä perustuslain 121 §:n mukaisena Eksoten jäsenkunnat ovat saavuttaneet hyvän kustannustehokkuuden, koska se on jäsenkuntien ja valtion etu.

    – On oikeusvaltioperiaatteiden vastaista korvata perustuslakivaliokunnassa perustuslaillinen Eksoten ja Kainuun soten malli perustuslain vastaisella mallilla.

    Kainuun maakunnassa on sote ollut paljon Eksotea aikaisemmin. Tarvitaan enää 16 maakuntaan sosiaali- ja terveyspiiri.

    Ruotsissa ei ole kuntayhtymähimmeleitä. Ruotsin demokratiamalli toimii sekä Suomen perustuslain 121 §:n mukaisesti että Euroopan unionin subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti. Näillä peruslähtökohdilla onnistuu Suomen sote.

    Vaikka ei tuntisi perustuslakijuridiikkaa, niin jokainen ymmärtää, että Eksote on toiminut vuodesta 2010 eduskunnan perustuslakivaliokunnan hyväksymänä. Myös perustuslaki- ja valtiosäännön asiantuntijat pitävät Kainuun sotea ja Etelä-Karjalan sotea oikeana vapaaehtoisena vaihtoehtona.

    Eksote toimii perustuslain sekä 19 §:n velvoittamana että eduskunnan säätämien lakien mukaan.

    ILMAN SOTE-LAKIA YHDEN TASON SOTE

    Perustuslaki ei ole este – päinvastoin.

    Perustuslaki suorastaan ohjaa Manner-Suomen 18 maakuntaa perustamaan omasta sairaanhoitopiiristä sosiaali- ja terveyspiirin. Voimassa olevan lain mukaan Suomen kunnat kuuluvat omaan sairaanhoitopiiriin, joita on 20. Kunnilla on omaisuutta sairaanhoitopiirissä, jonka omistajaohjaus jatkuu maakunnallisessa sote-piirissä.

    Samalla toteutuu Euroopan unionin subsidiariteettiperiaate:

    – Veroeurot tulevat tehokkaimmin käytetyiksi, kun vältetään yläpuolella olevaa byrokratiaa. Päätökset tehdään mahdollisimman alhaalla yhdessä demokratiatasossa, mahdollisimman lähellä perustuslaillisesti itsehallinnollisia asukkaita:

    1) Kunnanvaltuustot.

    2) Maakuntavaltuustot.

    3) Eduskunta.

    4) Euroopan parlamentti.

  4. Helsingin Sanomat on kirjoittanut sotesta paljon.

    Kannattaako samaa kehää kiertää yhä uudelleen?

    Ex-kansliapäällikkö esitti vastuukuntamallia.

    Tältä pohjalta Sosiaalidemokraattien Jouni Backman ja kokoomuksen Petteri Orpo esittelivät keväällä 2013 sote-vastuukuntamallin eli ”soten isäntäkunnat ja renkikunnat” -mallin.

    Heti julkistamisen jälkeen tiedettiin Orpon sote perustuslain vastaiseksi, koska kunnilla ei ollut päätös- eikä äänivaltaa soten järjestämispäätöksiin, tuotantopäätösiin eikä budjetti- ja rahoituspäätöksiin.

    Vuoden 2014 alussa ”radiohiljaisuudessa” kokoomuksen elinkeinoministeri esitti viiden erityisvastuualueen (erva) mallia. Sekin tiedettiin heti julkistamisen jälkeen perustuslain vastaiseksi.

    Sama perustuslain vastaisuus kuin Orpon sotessa:

    Kunnat ovat renkikuntia, pelkkiä maksajia.

    Ei kai Helsingin Sanomat halua, että media johdattelee perustuslain vastaisuuksiin?

    Perustuslaki tuntee kunnat ja kuntia suuremmat hallinnolliset alueet. Suomen perustuslaissa ei ole maakunnan laajuisia ”kaupunkeja”.

    Helsingin Sanomissa voitaisiin pitää jalat maassa, kun levikki on suuri.

  5. Onko Helsingin Sanomat mallintanut perustuslain mukaista sote-mallia – Etelä-Karjalan sote ja Kainuun sote kaikkiin Manner-Suomen maakuntiin. Ahvenanmalla on myös PL 121 §:n malli.

    Kova laki:

    Sekä PL 19 § että PL 121 § ja näistä johdettu rahoitusperiaatteen mukaiset valtionosuudet kunnille

  6. KELA toimii tilaajana kaikille kansalaisille ja SOTE-alueet tuottavat palvelut sellaisen lähipalvelulain perusteella, johon Oy Suomi Ab:llä on varaa. Samassa pitää tehdä interventio, jolla koko sote IT-infra yhdenmukaistetaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*