Kansalaisilla ei suuria odotuksia sote-uudistuksesta
Erityisesti iäkkäämät kansalaiset kertovat seuraavansa sote-uudistusta. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-uudistus ei vakuuta kansalaisia. Tämä johtopäätös syntyy Kuntaliiton toteuttamasta kuntalaiskyselystä.
Vain joka kymmenes uskoo sote-palvelujen paranevan. Tasan puolet kyselyyn vastanneista epäilee, että sote-uudistus ei paranna sosiaali- ja terveyspalveluja heidän omassa kotikunnassaan.
Tiedot käyvät ilmi parhaillaan käynnissä olevasta kyselystä, johon on tähän mennessä vastannut 1200 kuntalaista eri puolilta Suomea.
Jopa 40 prosenttia vastanneista arvelee, että uudistus heikentää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, 20 prosenttia ei usko mahdollisuuksien heikkenemiseen.
– Sote-uudistuksen valmistelu on edelleen niin alkuvaiheessa, että suuri osa kuntalaisista ei vielä koe tietävänsä, miten se vaikuttaa heidän omaan kuntaansa ja sen palveluihin. Huolena näyttää olevan etenkin se, että sote- palvelut karkaavat nykyistä etäämmälle, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kommentoi.
Kyselyyn tähän mennessä vastanneista 40 prosenttia on ilmoittanut seuranneensa uudistusta koskevaa keskustelua aktiivisesti ja siten myös ymmärtää pääpiirteissään, mistä uudistuksessa on kyse.
Yli 60-vuotiaat seuraavat tutkimuksen mukaan uudistusta koskevaa keskustelua selvästi enemmän kuin nuorimmat ikäluokat. Etenkään alle 30-vuotiaat eivät osaa ottaa kantaa siihen, heikentääkö uudistus palveluja tai vaikutusmahdollisuuksia.
Kuntalaiskysely on lähetetty 40 kuntaan, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilla Suomea. Kyselyssä kartoitetaan kuntalaisten näkemyksiä palveluista ja kuntien toiminnasta.
Keskustapuolueen nykyinen puheenjohtaja ajaa samanlaista rahan ja palveluiden keskittävää sekä muuttoliikettä kiihdyttävää politiikkaa kuin Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) hallituksen 70 kuntaa Suomeen -politiikka, jota kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) kävi esittelemässä Suomen kunnille:
— seuraus: kuntakapina.
Kuntaliitto tunnettiin silloin suurkuntien liittona po. suurkuntaliitosten politikoinnista.
_
Asiasta toiseen
Kannattaako pitää viidessä suurimmassa kaupungissa 5–8 kilometrin säteellä ”kilpailevat” julkiset palvelut ja yksityiset palvelut verorahoilla rahoitettuna, kun Suomi rypee syvissä taloudellisissa ongelmissa?
Todennäköisesti käy niin, että solukoon ollessa säteeltään 5–8 kilometriä, syntyy monopoleja: joko julkinen tai yksityinen hoitaa palvelut.
18 maakunnalle annetuilla ”könttäsummilla” tai ”yksikanavaisella rahoituksella rahoitetulla — kaikkien parlamenttipuolueiden kehumalle — ”valinnanvapausmallille” pitää keksiä uusi faktoihin perustuva nimi:
— Maaseutukunnilta ryöstettyjen sote-rahojen malli
Yksikanavainen rahoitus on samanlainen kubla kuin muutkin parlamenttipuolueiden keksimät otsikkotason ongelmat.