Kaupungit osallistuvat Asunnottomien yöhön

Tänään vietettävässä Asunnottomien yössä on mukana noin 50 tapahtumaa yli 20 paikkakunnalla.

Tapahtumia on Helsingissä, Joensuussa, Kajaanissa, Lahdessa, Oulussa, Pirkkalassa, Porissa, Turussa ja Tampereella.

Asunnottomien yön tämän vuoden teema on asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Suomessa asunnottomien määrä on ollut laskussa jo vuosikymmeniä: vielä 1980-luvulla asunnottomia oli noin 18 000, kun vuonna 2015 heitä oli noin 7 000.

Lasku jatkui viime vuonna koko maassa, mutta yksittäisissä kaupungeissa, Helsingissä ja Turussa, asunnottomuus kasvoi.

– Suomessa on tehty hyvää työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Kohtuuhintaista ja sosiaalista asuntotuotantoa tarvitaan kuitenkin lisää erityisesti kasvukeskuksissa. Asumisen hinta on yksi suurimmista kaupunkiköyhyyden aiheuttajista, joka johtaa pahimmillaan asunnottomuuteen, sanoo järjestöpäällikkö Jiri Sironen EHYT ry:n tiedotteessa.

 

Huoneistoturvavakuutus
ehkäisykeinoksi

Ennaltaehkäisy on myös hallituksen valitsema lääke asunnottomuuden hoitamiseen.

Ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman tavoite on asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelujen rajat ylittävällä toiminnalla tunnistaa mahdollisimman varhain asuunnottomuuteen johtavat ongelmat sekä saada asumisen ohjaus osaksi matalan kynnyksen palvelupisteitä.

Valtio tekee Espoon, Vantaan, Tampereen, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkien sekä halukkaiden kehyskuntien kanssa sopimukset asunnottomuutta ennaltaehkäisevien strategioiden tekemisestä vuoden loppuun mennessä.Lisäksi asunnottomille tai asunnottomuuden riskiryhmille osoitetaan vähintään 2 500 uutta asuntoa tai asuntopaikkaa vuoteen 2019 mennessä. Pääkaupunkiseudun osuus tästä on noin 1 700 asuntoa. Tampereelle, Lahteen, Kuopioon, Ouluun ja Jyväskylään on tavoitteena toteuttaa yhteensä vähintään 800 asuntoa tai asuntopaikkaa vuoteen 2019 mennessä.

Ohjelmassa esitetään yhteensä 20 eri toimenpidettä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi.

 

Uudella vakuutusmallilla
yritetään helpottaa vuokraamista

 

Useat vuokranantajat edellyttävät vuokralaiselta kotivakuutusta erityisesti siihen kuuluvan vastuuvakuutuksen vuoksi. Vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta myöntää vakuutusta henkilölle, jolla on toistuvia maksuhäiriömerkintöjä.

LähiTapiola Pirkanmaa on kehittänyt uuden huoneistoturvavakuutuksen vuokranantajille. Vakuutusta kokeillaan kahden vuoden ajan runsaassa 2 000 yleishyödyllisten vuokranantajien ja palvelutuottajien omistamassa tukiasunnossa. Huoneistovastuuvakuutuksen ottaa vuokranantaja, ja useat vuokranantajat ovat hakemassa mukaan pilottiin. Vakuutus korvaa esimerkiksi asunnon kiinteille sisustuksille aiheutetut ilkivaltavahingot sekä kolmannelle osapuolelle aiheutetut tuottamukselliset vahingot, kuten esimerkiksi taloyhtiöiden kiinteistövakuutuksen ulkopuolelle jäävät vesivahingot.

Henkilöt, joilla on asuntoon ja asumiseen liittyviä maksuhäiriömerkintöjä, kuuluvat kaikkein vaikeimmin asutettavien ryhmään. Erityisen vaikeassa asemassa ovat muun muassa mielenterveyskuntoutujat, asunnottomana vankilasta vapautuvat, vuokravelkaantumisen tai häiriökäyttäytymisen vuoksi asuntonsa menettäneet ja turvapaikanhakijat.

VVA: Asumisneuvonnan tarve näkyy

Hallituksen toimenpideohjelman kirjaus asumisneuvonnan vahvistamisesta ja vakiinnuttamisesta tulee suureen tarpeeseen, arvioi Vailla vakinaista asuntoa ry -järjestö (VVA).

– Ennaltaehkäisevää asumisneuvontaa ei ole riittävästi tarjolla tai jossain tapauksissa sitä ei ole ollenkaan. Kaupunkien asumisneuvojat ovat resurssoitu kaupungin asunnoissa jo asuville, sanoo asumisneuvoja Ulla Pyyvaara.

Vaikka asunnottomuutta ei ehkä pystytä koskaan kokonaa poistamaan, yhteiskunnan rakenteissa olevia riskejä on mahdollista tunnistaa ja siten tehostaa ennaltaehkäisyä, sanoo puolestaan VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola järjestön tiedotteessa.

– Hyvinvointivaltion perustasta on pidettävä kiinni, jotta turvaverkko toimii jokaisen kohdalla. Yhteiskunnassa on kuitenkin menossa prosessi, jossa korostetaan yksilön vastuuta ja heikennetään ja vastikkeellistetaan sosiaaliturvaa. Vaikuttaa vähän siltä, että täkkiä leikataan samalla toisesta päästä.

– Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta, muistuttaa Tiivola.

Vaikea asuntomarkkinatilanne hankaloittaa nuorten itsenäistymistä lapsuudenkodista ja on merkittävä haaste maahanmuuttajien kotoutumiselle.

ARA:n tilastojen mukaan vuonna 2015 lähes neljännes yksinelävistä asunnottomista oli alle 25-vuotiaita nuoria ja yli neljännes maahanmuuttajia. Asunnottomista perheistä yli puolet oli maahanmuuttajaperheitä. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus, joka ei näy tilastoissa.

Maahanmuuttajat kohtaavat lisäksi syrjintää asuntomarkkinoilla.

– Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajilla esimerkiksi suomen kielen taidon puute ei enää selitä sitä, miksi he tulevat toistuvasti ohitetuksi asuntonäytöissä”, huomauttaa R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankejohtaja Jenni Tahvanainen.

– Tämänkaltaisten kokemusten kasautuminen on omiaan vahvistamaan ulkopuolisuuden tunnetta.

 

 

Linkki Asunnottomien yön tapahtumiin

ARAn selvitys asunnottomuudesta 2015

Hallituksen toimenpideohjelma asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn