Käyttäjät tyytyväisiä kuntien sote-palveluihin
Sote-palvelujen saatavuus koetaan parhaimmaksi 5 000–10 000 asukkaan kunnissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kunnallisten terveyspalvelujen huonoksi koettu maine perustuu lähinnä niiden käsityksiin, jotka eivät niitä käytä. Tämä koskee sekä palvelun laatua että saatavuutta.
Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta on tyytyväinen kunnallisiin terveyspalveluihin, ilmenee Kuntaliiton keväällä tekemästä laajasta kuntalaistutkimuksesta. Palveluja käyttäneet ovat tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta palvelusta.
Tutkimukseen vastasi 12 500 suomalaista.
– Kyselytulosten mukaan kuntapalvelut ovat mainettaan parempia. Ne vastaajat, jotka ovat käyttäneet palveluja, arvioivat niitä poikkeuksetta merkittävästi myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä, sanoo kyselytuloksia analysoinut Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Terveyspalveluihin ollaan tyytyväisempiä kuin sosiaalipalveluihin.
Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin. 86 prosenttia niitä käyttäneistä katsoo, että neuvolapalvelut on hoidettu hyvin.
Neljä viidestä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyneistä tai sairaalapalveluja käyttäneistä oli palveluihin tyytyväinen
Sosiaalipalveluihinkin tyytyväisiä
Sosiaalipalvelujen käyttäjät olivat myös tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Heitä oli tutkimukseen vastanneista alle viisi prosenttia.
Sosiaalipalveluja käyttäneistä lähes kolme neljästä oli tyytyväisiä perheneuvolapalveluihin. Vanhusten kotipalveluja ja palveluasumista sekä vammaisten palveluja ja päihdepalveluja käyttäneiden keskuudessa tyytyväisyys ei ollut samalla tasolla, mutta heistäkin yli puolet oli tyytyväisiä palveluihin.
Käyttäjät tyytyväisempiä saatavuuteen
Myös palvelujen saatavuudessa oli näkemyseroja sen mukaan, käyttääkö palveluja vai ei. Käyttäjät arvioivat saatavuuden ja saavutettavuuden paremmaksi kuin ne, jotka palveluja eivät käytä. Mutta vaikeuksia joka tapauksessa koetaan.
Vaikeimmin saavutettaviksi koetaan mielenterveyspalvelut. Vaikeuksia on koettu myös hammashoidon ja lääkärin vastaanottoajan saamisessa.
– Kyselyyn vastanneilla kuntalaisilla on mitä ilmeisimmin ollut ongelmia saada kyseisiä palveluja, mutta kun he ovat saaneet palvelua, kokemukset ovat olleet positiivisia, toteaa Pekkola-Sjöblom.
Tutkimuksen mukaan sote-palvelujen hoito sekä saatavuus ja saavutettavuus koettiin parhaimmaksi 5 000–10 000 asukkaan kunnissa. Arvioissa sosiaali- ja terveyspalveluista on nähtävissä osin suuriakin vaihteluja erityyppisissä ja ‑kokoisissa kunnissa sekä eri vastaajaryhmillä.
Saatavuusongelma vie yksityiselle
Kyselyyn vastanneet käyttivät yksityisistä palveluista eniten lääkäripalveluja ja hammashoitoa. Muiden yksityisten sote-palvelujen käyttö oli erittäin vähäistä.
– Kunnalliset palvelut arvioidaan hyvin hoidetuiksi myös niiden keskuudessa, joilla on kokemusta myös vastaavasta yksityisestä palvelusta. Kuitenkin yksityinen palvelu on mielletty yleensä paremmaksi kuin julkinen, Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
– Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita käytetään osin siksi, että kunnalliseen vastaavaan palveluun liittyy saatavuus- ja saavutettavuusongelmia.
Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.
ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
Keväällä tehty tutkimus julkaistaan vasta nyt? Epäluuloisempi voisi ajatella, että julkistus on osa kuntien vastahyökkäyksestä hallituksen Sote-uudistusta kohtaan
Isompi kysymys on mitä sote palveluja käyttävät he jotka eivät käytä kunnallisisa palveluja. Miksi heivät käytä, onkohan syy jonotuksessa, hoitoon pääsyn nopeudessa, hoidon tehokkuudessa jne.
Ja varmastikin kannattaa selvittää kuinka suuri joukko on niitä jotka eivät käytä kunnallisia sote palveluja.
Oikeastaan koko kysely on ollut melko vaatimaton ja vain osa-alueen kohdalta on saatu suuntaa-antava vastaus.
Kahdeksan kymmenestä tyytyväisiä…, näinköhän? Ulottuikohan tutkimus Helsinkiin? Olisipa tutkimuksen tekijät kysyneet 87 vuotiaalta äidiltäni kuinka tyytyväinen hän on kunnallisiin terveyspalveluihin. Isossa Helsingissä ei tahdo päästä lääkärille, joskus hänelle on annettu vain soittoaika. Kun on käynyt kokeissa ja lääkärin luona tarkistuksessa, seuraavan kerran onkin mahdollista päästä kahden vuoden päästä, jos on ”liian” terve. Fysioterapeutille olisi saanut ehkä yksi tai kaksi käyntikertaa, jolloin olisi annettu kotiohjeet mukaan. Missä annetaan varsinaista käsittelyä sitä tarvitsevalle? Ikääntyneen, lähes koko ikänsä veronsa maksaneen pitäisi päästä automaattisesti terveystarkastukseen vuosittain. Riippumatta siitä onko hänellä isompia vaivoja tai ei.
Suurimmat ongelmat ainakin Pirkkalassa ovat lähinnä hampaiden ylläpitohammaslääkäripalveluissa, joiden saanti ei ole yksityisen hammaslääkäripalvelun tasolla, kun hampaita hoidetaan järjestelmällisesti. Siis ei päivystysluontoisesti. Yksityinen hammaslääkäri ottaa vuosittain yhteyttä samaan vuodenaikaan, minkä jälkeen hampaiden hoito tapahtuu sujuvasti. Tällaista palvelua ei saa julkiselta puolelta. Päivystyksen kautta pääsee kuulemma jollakin säällisellä aikataululla hoitoon, jos on akuutti hoidon tarve.
Omalääkärille pääsee n. kahden viikon odotusajalla. Jos on päivystysluonteinen tarve lääkärille pääsee jonottamalla poliklinikalla muutaman tunnin sisällä, jos ei ole hengen hätä, jolloin viedään ambulanssilla Acutaan.
Julkisen terveydenhoidon taso on varsin korkealuokkaista, kun kysymyksessä vaikeiden leikkaushoitoa vaativien sairauksien ja onnettomuuksista johtuvien vammojen hoidossa. Vaikeuksia on aikojen saaminen mm. keskeisten aistien hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi kuulon tai näön äkkinäinen merkittävä huononeminen. Vaikka ne aiheuttavat äkkinäisesti ilmetessään selkeää pahaa vammautumistasoa, jonotusaika julkiseen terveyspalveluun voi olla kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Tarkkaa havainnoimiskykyä vaativassa työssä, kyky työn tekemiseen heikentyy herkästi. Mm. näissä tapauksissa yksityinen terveydenhoito on varautunut paremmin, tosin tekijöinä on julkisen alan huipputekijöitä/ammattilaisia. Tämä on varmaan yksi syy julkisen terveydenhoidon moitteille.
No, tulos on hyvinkin totuudenmukainen, väliinputoajia on aina. Rikkaita ja vahvasti oikeistolaisia on aina. Keskustelusta jäi vain puuttumaan yksi vaihe; Yksityinen puoli on herkempi tekemään lähetteitä kunnalliselle puolelle. Varsinkin kun asiat eivät mene kuten pitäisi.
Tämä koskee useimmiten vakavampia sairauksia, ensin luvataan hoitaa, ei kuitenkaan pystytä, otetaan rahat mistä saadaan, jonka jälkeen jatkohoito siirtyy julkiseen palveluun.
Yksityinen palvelee rahaa vastaan niin kauan kunnes resurssit loppuvat. Yliopistotason sairaalat jatkavat tästä. Onneksi niitä on, ja onneksi verorahoilla niitä maksamme.