Hallitustunnustelija Juha Sipilä kysyi puolueilta, millä tavoin ne ovat valmiita jatkamaan sote-uudistusta. (kuva: Ville Miettinen)

Kokoomus ja SDP eivät suoraan vastaa hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) kysymykseen, ovatko ne sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa vastauksessaan, että ”perustuslain reunaehdot on
huomioitava”.  SDP toteaa, että ”uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen”.

Muut eduskuntapuolueet eli keskustan lisäksi perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit sitoutuvat kuntayhtymä- tai maakuntapohjaiseen ratkaisuun.

Vihreät ja vasemmistoliitto ovat keskustan tavoin valmiita kokoamaan maakuntien vastuulle soten lisäksi myös muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutuksen, maankäytön ja liikenteen suunnittelun. Tällöin maakunnan johtaminen järjestettäisiin vaaleilla valittavan valtuuston kautta.

Sipilän kysymys: Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena?

Keskusta: ”Kyllä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua. Tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine rahoitusratkaisuineen. Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon uudistamistyön kanssa.”

Kokoomus: ”Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen, joka parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta, lisää ihmisten valinnanvapautta, parantaa palveluiden tasa-arvoa sekä vähentää kansantalouden kestävyysvajetta. Perustuslain reunaehdot on huomioitava. Suomalaisten verorasite ei uudistuksessa saa nousta.”

Perussuomalaiset. ”Olemme myös sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena ja perustuslakivaliokunnan määrittelemillä raameilla. Uudistuksen lähtökohtana on vahva julkinen sektori, joita kolmas ja yksityinen – erityisesti pk-sektori – voivat täydentää.”

SDP: ”SDP pitää sote-uudistuksen toteuttamista ensiarvoisen tärkeänä. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen, riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta, voi saada laadukkaat ja tasapuoliset julkiset sote-palvelut. Tätä kokonaisuutta täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. Organisaatiomallin on vahvistettava yhteisten julkisten sote-palveluiden tuottamismahdollisuuksia, parannettava palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, lisättävä tuottavuutta sekä kavennettava terveyseroja. Uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen. Sote-uudistus tulee valmistella laajassa yhteisymmärryksessä yli hallitus-oppositiorajan.”

Vihreät: ”Pidämme välttämättömänä sote-uudistuksen toteuttamista perustuslain mukaisella tavalla siten, että uusi rakenne tukee hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelutasojen yhdistämistä (integraatiota), julkisen perusterveydenhuollon vahvistamista ja vaikuttavien, yhdenvertaisten palvelujen turvaamista kustannustehokkaasti. Tavoitteenamme on tasavertainen ja toimiva terveydenhuolto kaikille. Olemme valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Tällöin tarvitaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja verotusoikeus, jolloin rahoitus ja vastuu ovat samoissa käsissä. Samalla voidaan toteuttaa rahoituksen yksikanavaisuus. Maakuntien määrää on tarpeen samalla vähentää ja lisätä maakuntien vastuulle muitakin tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, maankäytön ja liikenteen suunnittelu.”

Vasemmistoliitto: ”Sote-ratkaisussa olennaista on turvata ja parantaa ihmisten tasa-arvoista palvelujen saantia, varmistaa julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja purkaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitus. Parasta olisi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia laajemmalla maakunnallisella tasolla. Vahva aluehallinto voisi järjestää sote-palvelut ja sille voitaisiin siirtää myös joukko muita tällä hetkellä kuntayhtymillä, maakuntaliitoilla, kunnilla ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä ja antaa verotusoikeus, ja samalla lakkauttaa useat tämän hetken alueorganisaatiot sellaisenaan. Maakuntahallinnon johtaminen järjestettäisiin demokraattisesti valittavan valtuuston kautta. Myös metropolialueen kunta- ja hallintorakenne pitää ratkaista alkavalla hallituskaudella.”

RKP:  ”Kyllä. Sote-uudistuksesta tulee päättää niin, että uudistus voidaan saattaa maaliin vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on taataa kansalaisille yhdenvertaiset palvelut ja tuottavuuden parantaminen. Valmistelua jatketaan perustuslakivaliokunnan kannanottojen pohjalta.”

Kristillisdemokraatit: ”Kyllä. Sote-uudistuksen läpivieminen on tulevan hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Olemme avoimia pohtimaan erilaisia malleja seuraavilla edellytyksillä: 1) Mallin tulee vähentää hallinnollisia kuluja ja yksinkertaistaa hallinnollisia rakenteita. 2) Palvelut tulee järjestää nykyisiä kuntia suuremmissa yksiköissä
(esim. kuntayhtymissä), joissa integroidaan perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimen palvelut. 3) Myös toiminnan sisällöt uudistetaan panostamalla ennaltaehkäiseviin, oikea-aikaisiin ja kevyisiin palveluihin
sekä lähipalveluihin, poistamalla päällekkäisyyksiä ja korjaamalla hoitoketjut sujuviksi.
Paikallisten kokeilujen kautta löydetyt parhaat käytännöt otetaan käyttöön koko maassa huomioiden alueelliset erityispiirteet. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään tehokkaasti niiden tarjoama osaaminen, tuki ja palvelut.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Maakuntien sote-hoitoketjujen hallinta poistaa julkiselle taloudelle haitallisen osaoptimoinnin sanoo:

    Kun sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjut ovat maakunnittain yhden perustuslaillisen demokraattisen järjestäjän ja operatiivisen johdon hallinnassa, niin julkiselle taloudelle haitallinen osaoptimointi poistuu.

    Vrt. Kainuun maakunnan sote ja vapaaehtoinen Etelä-Karjalan maakunnan sote.

    Kela-korvaukset minimoidaan:

    – ennaltaehkäisevä lähiterveydenhoito nykyisissä kunnissa

    – perheiden, koulujen – lasten ja nuorten – sote-työ

    – nopean toiminnan erikoissairaanhoito: nopealla hoidon aloituksella vältetään pitkät hoito- ja kuntoutusajat

    – hyvän kuntoutuksen ansiosta työntekijät palaavat entistä nopeammin työhön.

    Työterveyshuolto ja yksityiset sote-yritykset

    Työterveyshuollosta tai suurten kaupunkien yksityisestä terveysbusineksesta ei voi lähettää osaoptimointi mielessä julkiseen, maakunnalliseen sote-hoitoketjuun. Tarvitaan lääketieteelliset perusteet.

  2. Kuntien tai maakuntien sekä sote-verorahoista että sote-valtionosuuksista on päätettävä maakuntien perustuslaillisissa sote-valtuustoissa.

    – Vapaaehtoiset maakunnalliset sote-kuntayhtymävaltuustot: esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote.

    – Lakisääteiset maakunnalliset sote-kuntayhtymävaltuustot: esimerkiksi Kainuun sote

    Maakunnan demokraattinen sote-valtuusto on soten järjestäjä ja rahoittaja: perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjän status. Demokratia on yhdessä maakuntatasossa.

    – Järjestäjä: mitä, missä, millä tavalla.

    – Rahoittaja: kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuksien laskutapa sovitaan jäsenkuntien keskinään sopimassa, maakunnan sote-kuntayhtymän PERUSSOPIMUKSESSA. Vrt. vapaaehtoisen Eksoten perussopimus

    – Sote-kuntayhtymän perussopimuksessa sovitaan lähipalvelujen säilymisestä jäsenkunnissa.

    – Sote-kuntayhtymän maksuosuuksissa ei ole valtionosuuskriteerejä, koska se on perustuslain vastastaista; valtio vastaa kuntien välisestä tasauksesta RAHOITUSPERIAATTEEN MUKAISESTI, eivät kunnat maakuntien sisällä tai maakunnat keskenään.

    – Perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johtaman rahoitusperiaatteen mukaan valtio antaa Suomen kunnille tasauksen NEUTRAALISTI sote-rahoitustarvetta vastaavasti; kuntien välillä ei saa syntyä eroja kuntaveroprosenteissa. Valtio vastaa: Suomen kunnissa ei ole ”voittajia” eikä ”häviäjiä”.

    – Perustuslain 121 §:stä johdettu rahoitusperiaate takaa, että valtioneuvosto ja eduskunta eivät voi käyttää valtionosuusleikkauksia peukaloruuvina kuntien kiristämiseksi kuntaliitoksiin.

    – Valtionosuusleikkauksia voi tehdä vain silloin kun eduskunnan kunnille tai maakunnille säätämiä sote-lakeja lakkautetaan; PL 121 §:stä johdettu rahoitusvastaavuusperiaate. Kysykää perustuslakiasiantuntijoilta.

    – Valtionosuuksissa esiintyvät, kuntien veroprosentteihin vääristävästi kohdistuvat valtionosuudet on korjattava neutraaliksi.

    Kommentteja?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*