Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki näkee sote-uudistuksen tekevän tyhjäksi kaupungin määrätietoisen työn ja pelkää uudistuksesta seuraavan hallintohimmelin, jollaista ei ole ennen nähty.

Lamminmäki ilmaisi huolensa sote-uudistuksen vaikutuksista tiistaina Kouvolassa vierailleelle peruspalveluministeri Susanna Huoviselle, sd., osoittamassaan lausunnossa.

Palvelujen järjestetäminen nyt lausunnoilla olevan lakiluonnoksen mukaisesti tekisi Lamminmäen mukaan tyhjäksi pitkän työn, jonka Kouvola on tehnyt saadakseen soten kuntoon.

– Viiden vuoden aikana tehty määrätietoinen, paikallisten palvelujen integrointiin ja ennaltaehkäisyyn perustuva tuottavuustyö valuisi hukkaan, Lamminmäki kirjoittaa.

– Kouvolasta tulisi yksi sote-uudistuksen suurimmista häviäjistä.

Kouvolan kaupungin tekemien laskelmien mukaan soteen kaavailtu kapitaatiopohjainen rahoitusmalli kasvattaisi kaupungin sote-kustannuksia 20 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kuntalehden viime viikolla listaaman, Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan laatiman, laskelman mukaan Kouvolan kustannukset nousisivat 18 miljoonalla eurolla.

Lamminmäki korostaa, että kapitaatiopohjainen malli ylipäätään rankaisee kuntia, jotka ovat tehneet hyvää työtä sote-palvelujen kehittämisessä ja integroinnissa.

– On vaikea nähdä, että malli toisi parannusta palvelujen laatuun, tuottavuuteen tai tuottavuuskehityksen ohjaamiseen, Lamminmäki kirjoittaa.

– Demokraattisen valvonnan ja kunnallisen omistajaohjauksen näkökulmasta ratkaisu olisi kestämätön.

Pelkona kaikkien aikojen
hallintohimmeli

Lamminmäen mukaan sote-esitys on vetämässä mattoa peruskunnan rakentamisen alta.

– Ohjausmalli kääntyisi päälaelleen ja kehitystyötä tehtäisiin jatkossa erikoissairaanhoitovetoisesti, Lamminmäki kirjoittaa.

– Kun Kouvolassa hallituksen Vahva peruskunta -tavoitteisiin liittyen yhdistettiin kuusi kuntaa ja kolme kuntayhtymää ja tällä tavoin saatiin vahvempi, suora demokraattinen omistajaohjaus, hallituksen sote-esityksen tuloksena palattaisiin myös hallinnon järjestämisen näkökulmasta kauas menneisyyteen.

Lamminmäki toteaa, että nykyisen erva-kuntayhtymän rinnalle syntyisi mammuttimainen sote-kuntayhtymä ja sen lisäksi kenties iso alueellinen tuotantokuntayhtymä. Nykyisestä Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä tulisi vielä kiinteistökuntayhtymä.

– Kuntayhtymien tukena toimisivat paikallisella tasolla yksittäiset kunnanvaltuustot ja kansallisella tasolla STM:n sote-ohjausyksikkö. Tällaisesta ”himmelien himmelistä” ei liene kokemuksia missään maailmassa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Erinomainen kaavaillun soten ytimeen osuva lausunto. Tähänastisessa keskustelussa ei ole sy-
    vennytty selvittämään järjestämismallin käytännön toimivuutta; hallinnon ja byrokratian pai-
    sumista,demokraattisen ohjauksen heikentymistä,tilaaja-tuottajamallin toimivuutta ja uusien
    kustannuspaineiden luontia.
    Lakiluonnoksen mukaisesti edeten varsinkin pienten kuntien elinvoima hiipuisi.ja kuntauudis-
    tus toteutuisi tavallaan, mutta veronmaksajan näkökulmasta sen hinta olisi liian kova.

    Pekka Itkonen
    Kunnallisjohtajat ry:n ex pj, nyk. Leppävirran kunnan luottamushenkilö

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä