Kunnallisista työllisyyspalveluista kiistaa
Kuntien järjestämän kuntouttavan työtoiminnan menettelytavoista on noussut keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Vantaan kaupungin uudessa pesulassa on kolmen palkallisen työntekijän lisäksi yksi palkkatuettu henkilö sekä kymmenkunta muiden työllisyyspalvelujen piirissä olevaa. Vantaan väitetään menettelevän lain tai ainakin sen tarkoituksen vastaisesti. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö kiistää väitteet.
Hän korostaa, että toiminnan tarkoitus on auttaa ihmiset työelämään ja Vantaalla toimitaan lain mukaan.
Kuntouttava työtoiminta ei saa korvata virka- tai työsuhteessa tapahtuvaa työtä, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen.
– Lain mukaan kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille, jotka eivät pysty osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön, hän sanoo.
– Jos ihminen pystyy tekemään työ- tai virkasuhteista työtä, hänelle tulisi järjestää työ- ja elinkeinohallinnon palveluja tai esimerkiksi palkkatuettua työtä.
Pöyhösen mukaan työpaikan toiminta ei voi perustua kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien työpanokseen.
– He voivat kyllä olla mukana ja avustaa työnteossa tuetusti.
– Kuntouttava työtoiminta pitää sovittaa mukana olevan henkilön tilanteeseen. Toiminta pitää räätälöidä hänelle siten, että hän kuntoutuu.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz toteaa, että kuntouttava työtoiminta ei saa korvata palkkatyötä.
– Lähtökohta on, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva henkilö tarvitsee kuntouttamista. Kuntouttavasta työtoiminnasta siirrytään sitten eteenpäin työvoimapalveluihin tai työhön.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu on kunnalla, mutta se voi hankkia palvelun myös esimerkiksi yhdistykseltä tai säätiöltä. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä.
Pesulassa erilaisia työllisyyspalvelujen asiakkaita
Vantaa on perustanut pesulan, jossa työskentelee kymmenkunta työllisyyspalvelujen asiakasta, joko työkokeilussa olevaa tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa. Lisäksi pesulassa on yksi palkkatuettu työntekijä. Varsinaista henkilökuntaa pesulassa on kolme.
Kuntouttavasta työtoiminnassa ja työkokeilussa mukana olevat saavat työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euroa työpäivältä.
Kaupunki säästää oman osuutensa työmarkkinatuesta ja saa lisäksi työllistämiskorvausta 10,09 euroa työntekijän tekemää työpäivää kohti.
Vantaan Sanomien mukaan puhtauspalveluiden kustannukset ovat Vantaalla olleet muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin verrattuna suuret.
Pesulan palveluesimies Rauno Lipsanen uskoo lehden haastattelussa kaupungille syntyvän säästöjä ajan kanssa.
- Säästöt ovat kuitenkin sivuhyöty. Tärkeintä on saada ihmisiä kiinni työelämään matalalla kynnyksellä. Työt suunnitellaan asiakkaan ehdoilla, Lipsanen sanoo Vantaan Sanomissa.
Säästöä työmarkkinatuesta
Apulaiskaupunginjohtaja Niinistö kiistää käsityksen, että tarkoitus on säästää kaupungin pesulakuluista.
– Säästöä tulee sen sijaan tietenkin työmarkkinatuen kustannuksista ja siitä, että ihmiset pääsevät työelämään, hän sanoo.
– Tarkoitus on kouluttaa ihmisiä oikeaan työhön. Mukana on myös maahanmuuttajia, ja he oppivat tässä samalla kieltä.
Niinistö huomauttaa, että vaikka tarkoitus ei varsinaisesti ole säästää kaupungin kustannuksissa, työn on oltava järkevää.
– Pesula-ala on nousussa Suomessa ja tällä toiminnalla annetaan ihmisille valmiuksia työllistyä.
Niin ,teetetään porukalla töitä ilman palkkaa jaeläkettä vain tilastojen kaunistelemiseksi.Voisihan kaupungin työntekijä niinistökin tehdä vaikka yhden kuukauden talkoita vantaan kaupungille.
Vaaditaan muilta sitä mitä ei olla itse valmiita tekemään.